JultikaUniversity of Oulu repository

Pedagogisen toimintamallin siirrettävyys pro gradu -tutkielma on jatkoa proseminaarityölleni, jossa tutkin pedagogisen kehittämisprosessin vaikuttavuutta päiväkodin kasvatustoiminnassa. Kehittämiskohteena oli positiivinen pedagogiikan ja minäpystyvyyden toteutuminen. Pro gradu työssäni tutkin, kuinka hyviksi todetut käytännöt voidaan saada levitettyä päivähoidon eri yksiköihin mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Eri hankkeissa luotuja hyviä käytänteitä on kirjattu laajasti Innokylä -internetsivustolle, jonka tarkoituksena on olla innovatiivinen avoin yhteisö käytäntöjen jakamiseksi (Innokylä, 2016). Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassani ovat: 1. Millainen käsitys henkilökunnalle syntyy kehittämisprosessista? 2. Millaista tukea henkilökunta tarvitsee pedagogisen toimintamallin sisäistämiseen? 3. Millaisia keinoja voidaan käyttää kasvatuskumppanuuden toteutumiseen? Tutkimukseni kohteena on päiväkoti, joka otti pedagogisen toimintamallin käyttöönsä kokonaisuudessaan. Tutkimuspäiväkodinjohtajalla oli tuki omalta esimieheltään, joka antoi mahdollisuuden kehittämistyön toteuttamiseen. Pro graduni on työyhteisön oman toiminnan kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa tietoiseksi ja näkyväksi henkilöstön käsitykset uuden toiminnan sisäistettävyydestä. Minäkäsitys on tärkeä perusta osaamisen kokemukselle. Tutkimusmenetelmäni on fenomenografinen. Tässä yhteydessä kyse on yhdessä uuden oppimisesta, jolloin syntyy kollektiivista osaamista. Kiinteästi tähän liittyy konstruktivistinen oppimiskäsitys, jolloin uusi opittu asia rakentuu ennestään opitun asian päälle. Tutkimuksen aineisto hankittiin avoimilla lomakehaastatteluilla, joissa kysymykset aloitettiin virkkeillä, joita tutkittavat saivat jatkaa omien käsitystensä mukaisesti. Haastattelut tehtiin koko henkilökunnalle syksyllä 2015 toiminnan ollessa jo käynnissä sekä prosessin päätyttyä keväällä 2016. Vastauksia tuli syksyllä 20 ja keväällä 19. Päiväkodin johtaja vastasi vain kevään haastattelukierroksella. Tutkimuksen tulokset kerrotaan päiväkodin henkilökunnalle tutkijan toimesta. Tutkimukseni aineiston käsittelin sisällönanalyysin mukaisesti aluksi litteroimalla koko aineiston, jonka jälkeen pelkistin aineiston ja jätin tutkimukselle epäolennaisen tiedon pois (redusoin). Ryhmittelin aineiston eri värien avulla (klusteroin) ja loin yhdistävät käsitteet (abstrahoin). Tutkimuskysymyksiin hain vastauksia tulosten jaottelulla seuraaviin käsitteisiin: kehittämisprosessi ja toiminnan sisäistettävyys, henkilöstön pedagoginen työote ja työyhteisöosaaminen, vanhempien osallisuus. Tutkimukseni sisäinen validiteetti toteutui, koska tuloksista löydettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Validiteetin toteutumista tukee myös se, että tutkimukseen valittu strategia tuottaa tutkimukselle asetetut tavoitteet. Korrelatiivinen validiteetti toteutui mielestäni hyvin, kun suhteutetaan saatuja onnistumisen kokemuksia aiempiin saman sisältöisiin tutkimuksiin. Tuloksista voi päätellä, että mallia voidaan jakaa toisiin yksiköihin. Muutosta henkilöstön työotteessa ja työyhteisön pedagogisessa toiminnassa tapahtui. Yhteistyötä ja keskustelua oli syntynyt lapsiryhmien välille. Pedagogisen kehittämistoiminnan koettiin auttavan arjen suunnittelua ja toimintaa, työotteesta oli tullut määrätietoisempaa ja tavoitteellisempaa. Uudet menetelmät olivat tuoneet toimintaan sisältöä.