University of Oulu

Musiikkiliikunta musiikillisen valmennustoiminnan työtapana suomalaisessa musiikkiopistokontekstissa

Saved in:
Author: Lukkari, Sanni1; Piirainen, Pilviliina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 6.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131749
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Lukkari ; P. Piirainen, 2016
Publish Date: 2016-05-16
Physical Description: 99 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Ojala, Juha
Sutela, Katja
Description:
Tutkimuksemme tavoitteena on tutkia musiikkiliikunnan käyttöä musiikillisen valmennustoiminnan työtapana. Musiikkiliikunta toimii työkaluna kokonaisvaltaiselle musiikin oppimiselle ja tarjoaa mahdollisuuden keholliseen kokemukseen. Maailma opitaan tuntemaan lapselle luontaisella tavalla subjektiivisesti kehon kautta muodostettujen kokemusten ja aistimusten avulla. Kehon liike tarjoaa väylän uusien asioiden kokemiseen ja aistimiseen, ja siten asioiden merkityssuhteiden saavuttamiseen. Musiikin varhaiskasvatustoiminta, kuten musiikkileikkikoulu, antaa monelle lapselle ensimmäisen kokemuksen ohjattuun musiikin opiskeluun. Musiikkileikkikoulun jälkeen jotkut lapsista ovat omaksuneet riittävästi taitoja ja valmiuksia siirtyäkseen varsinaisiin instrumenttiopintoihin. Esimerkiksi musiikkioppilaitoksen valintaprosessissa valintojen ulkopuolelle jääminen luo lapselle tarpeen musiikilliselle valmennustoiminnalle. Musiikillinen valmennustoiminta, joka tutkimuksessamme käsittää ennen varsinaisia instrumenttiopintoja tapahtuvan musiikki- ja soitinvalmennuksen, on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Valmentavaa musiikinopetusta on tarjolla lähes kaikissa Suomen musiikkiopistoissa ja useissa yksityisessä oppilaitoksissa. Valmennusmuotojen kehittymisestä ja opetustarjonnan lisääntymisestä huolimatta, musiikillista valmennustoimintaa on tutkittu hyvin vähän. Musiikkiliikunnan ja musiikillisen valmennustoiminnan yhteensovittamisesta ei tiettävästi ole lainkaan tutkimusmateriaalia. Selvitimme musiikillista valmennusta opettavien henkilöiden käsityksiä musiikkiliikunnasta ja sen käytöstä opettamissaan valmennusryhmissä. Saadaksemme mahdollisimman yhtenäisen tutkimusotoksen rajasimme tutkimuksen koskemaan suomalaista musiikkiopistojärjestelmää ja sen tarjoamaa musiikillista valmennustoimintaa. Tutkimukseen osallistui kuusi musiikillista valmennusta opettavaa henkilö ympäri Suomen. Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa syvennymme lapsen sekä musiikilliseen että psykofyysiseen kehitykseen rajaten kehityksen kuvausta koskemaan musiikilliseen valmennustoimintaan yleisimmin osallistuvien lasten ikään, 5–8-vuotiaisiin. Lisäksi keskitymme tarkastelemaan lapsen psykofyysisen kehityksen piirteitä kognitiivisen, motorisen ja sosiaalisen kehityksen osa-alueilta, jotka koemme olennaisina kehitystehtävinä ryhmätoimintana tapahtuvassa musiikinopiskelussa. Viitekehyksen toinen osa kuvaa varhaismusiikkikasvatuksen praktiikkaa. Tutkimuksemme metodologisena lähtökohtana on sekä kerronnallisuus että fenomenografia, sillä pyrimme selvittämään tutkimushenkilöiden käsityksiä musiikillisen valmennustoiminnan ja musiikkiliikunnan leikkauspinnasta sekä myös itse toimintaa (musiikkiliikunta). Lisäksi olimme kiinnostuneita tutkimushenkilöiden taustoista musiikillisen valmennuksen opettajina. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme sekä teemahaastattelua että kirjoitelmia. Muodostimme litteroidun aineiston perusteella tutkimustehtäviemme kannalta olennaisia luokitteluja, joiden pohjalta rakensimme tutkimuksemme analyysin. Tutkimustuloksista kävi ilmi että musiikkiliikunnalla on erittäin tärkeä rooli musiikillisessa valmennustoiminnassa, ja sitä käytetään lähes jokaisella tunnilla musiikinoppimisen työvälineenä. Liike koetaan lapselle luontaiseksi tavaksi oppia ja muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Musiikkiliikunnan kehollisen luonteen takia oppimisprosessi nähdään kokonaisvaltaisena tapahtumana. Musiikkiliikunta koetaan tärkeäksi osaksi musiikillista valmennustoimintaa. Siksi pidämme aihepiiriä erityisen tärkeänä jatkotutkimukselle. Erityisesti musiikillisen valmennustoiminnan roolia ennen varsinaisia instrumenttiopintoja tapahtuvana toimintana olisi tarpeellista selvittää sen kasvavan suosion vuoksi.
see all

Subjects:
Copyright information: © Sanni LukkariPilviliina Piirainen, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.