JultikaUniversity of Oulu repository

Strategian käyttö kuntaliitoksissa on tutkimisen arvoinen kohde nykypäivän Suomessa, jossa kuntakartta elää jatkuvassa muutoksessa kuntien kohdatessa entistä enemmän yhdistymispaineita. Suomen kuntien määrä on 2000-luvulla vähentynyt ennätystahtia kuntien yhdistyessä ja tämä trendi vaikuttaisi jatkuvan edelleen. Tutkielmassa selvitetään Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan niin sanotun strategisen yhdistymisen luomia vaikutuksia yhdistymisen onnistumisen suhteen 10 vuotta yhdistymisen jälkeen. Tutkielmassa selvitetään, kuinka strategisuus näkyy Rovaniemien yhdistymisessä sekä mitä hyötyä strategisuudesta on ollut. Tutkielman teoreettinen tausta sisältää sekä suomen kuntakartan ja kuntaliitosten perusteita ja historiaa sekä strategian ja strategisen johtamisen käsitteiden läpikäyntiä. Tutkimus perustuu täysin kirjalliseen lähdemateriaaliin, kuten Suomen kuntaliitoksista aiemmin toteutettuihin tutkimuksiin sekä Rovaniemien yhdistymisestä toteutettuihin arvioihin ja kaupungin tuottamiin tilastotietoihin. Tutkielmassa tarkastellaan Rovaniemien yhdistymistä palveluiden, hallinnon sekä talouden näkökulmasta. Viisi vuotta yhdistymisen jälkeen tuotettu yhdistymisen arviointi antoi Rovaniemelle neljä eri mahdollista suuntaa, ja nyt 10 vuotta yhdistymisen jälkeen tämä suunta alkaa hahmottua tarkemmin, muttei kuitenkaan varmuudella. Rovaniemen tapauksessa voidaan nähdä merkkejä sekä Rovaniemen kehittymisen kohti pohjoista metropolia, mutta toisaalta epävarmat olosuhteet ja ennustamattomuus ovat johtaneet pienimuotoiseen pysähtyneisyyden tilaan. Tutkielman tuloksena voidaan pitää sitä, että strategisuuden merkittävästä roolista on ollut jonkin verran etua Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisessä useiden eri indikaattoreiden perusteella, kuten yrityskannan lisääntyminen sekä syntyneet työpaikat kunnassa. Sen lisäksi kuntalaisten mielipide yhdistymisestä on ollut valtaosin tyytyväinen. Täysin perusteellista kuvaa yhdistymisen eduista ja haitoista ei aineiston perusteella kuitenkaan saa, johtuen pitkälti hyvän alkuvaiheen jälkeen alkaneesta globaalista finanssikriisistä, joka on pistänyt kuntatalouden Rovaniemellä ahtaalle. Toinen tutkimustulosten tarkkaa määrittelyä vaikeuttava tekijä liittyy vertailupohjan katoamiseen yhdistymisen jälkeen. On mahdoton todentaa, kuinka kuntaliitoksen osapuolten olisi käynyt, mikäli kunnat eivät olisi yhdistyneet.