University of Oulu

Uskonnonvapaus koulujen musiikkikasvatuksessa

Saved in:
Author: Salomaa, Asta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251937
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Salomaa, 2016
Publish Date: 2016-05-26
Physical Description: 38 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Uskonnonvapaus on kansainvälinen ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Kandidaatintutkielmassa käsittelen tämän ihmisoikeuden vaikutuksia ja ilmentymiä kasvatuksessa, koulutuksessa ja musiikkikasvatuksessa. Työssäni esittelen tekijöitä, joita uskonnonvapautta kunnioittavan opettajan tulee ottaa huomioon valitessaan musiikkia koulujen musiikkikasvatukseen.

Uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden harjoittaa ja tunnustaa omaa katsomustaan yksityisesti ja julkisesti. Uskonnonvapaus kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien kansainväliseen ihmisoikeusjulistukseen ja Suomen perustuslakiin. Suomessa uskonnonvapautta toteutetaan lakien ja sopimusten mukaisesti. Suomalainen koulutus ja kasvatus on tunnustuksetonta ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Suomen koulukasvatuksen historia on kuitenkin uskonnon värittämä ja uskonnollisuus on heijastanut kasvatuksen tavoitteissa suomalaisen koulun syntyajoilta saakka. Koulujen musiikkikasvatuksessa tämä on ilmennyt hengellisenä musiikkiohjelmistona. Uskonnollinen oppivelvollisuus poistui suomalaisesta koulutuksesta 1922 ja vielä 1990-luvulle asti uskonnonopetus oli uskonnollisten yhdyskuntien valvonnan alainen oppiaine. Suomessa nykyinen uskonnonvapauslaki 2003 on merkittävä uskonnonvapauden kannalta, sillä sen myötä tunnustuksellinen opetus poistui kouluista kokonaan. Olennaisin linjaus koulujen musiikkikasvatuksen kannalta vuoden 2003 uskonnonvapauslakiesityksessä on, että yksittäisen virren laulaminen koulun tilaisuudessa ei loukkaa uskonnonvapautta. Uskonnollisen yhdyskunnan virallinen määrittely on koulumaailman kannalta tärkeää, sillä vain virallisen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenet ovat oikeutettuja oman katsomuksensa opetukseen.

Uskontoon ja uskonnollisuuteen liittyvää kasvatusta tarvitaan, jotta yhteiskunnassa vallitsisi monikulttuurinen dialogi. Kulttuurien välinen rauhaisa yhdessäelo ja yhdenvertainen ihmisarvo syntyvät, kun ihmiset ovat tasavertaisia riippumatta uskonnollisista ja poliittisista mielipiteistään. Oppilaiden kulttuuri-identiteetti voi vaikuttaa positiivisesti oppimiseen ja oppilaan kodin arvojen ja koulun välisiä ristiriitoja tulee pyrkiä välttämään. Monikulttuurisuus on monipuolisesti esillä viimeisimpien Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Monikulttuurisessa musiikkikasvatuksessa maailman musiikkikulttuureja käsitellään tasa-arvoisesti ja monipuolisesti. Musiikinopettajan tulee hankkia tietoa muista kulttuureista ja katsomuksista ymmärtäkseen kulttuurillista monimuotoisuutta.

Indoktrinaatio tarkoittaa uskonnollisten ja muiden katsomuksellisesti sitoutuneiden käsitysten opettamista faktana, vaikka näiden asioiden totuudellisuutta ei voida pitää varmana tietona. Musiikkikasvattajalle omien odotusten ja arvojen kriittinen kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä indoktroivat arvot ja uskomukset vaikuttavat siihen, millä tavalla musiikkikasvattaja itse käsittää musiikin oppimisen.

Länsimainen musiikki voidaan jaotella maalliseen ja hengelliseen musiikkiin. Musiikki voi sisältää sekä hengellisiä että maallisia ominaisuuksia. Musiikin maallisiksi ominaisuuksiksi lasketaan muun muassa musiikin esteettiset arvot, tyylikaudet, kulttuurilliset perinteet ja historia. Musiikin hengellisten ja maallisten ominaisuuksien kokeminen on yksilöllistä. Hengellisen musiikin käyttämistä musiikkikasvatuksessa puoltavat ovat perustelleet hengellisen musiikin sopivuutta sillä, että osa vaikka tulkitsisi hengellisen musiikin sanoja uskonnollisena tunnustuksena, voi hengellinen musiikki olla maallinen esteettinen teos ilman uskonnollista tunnustuksellisuutta. Hengellisen musiikin käyttämistä musiikkikasvatuksessa vastustavat ovat puolestaan argumentoineet hengellisen musiikin olevan erottamatonta sen hengellisistä ominaisuuksista, esimerkiksi tunnustuksellisista sanoista. Oppilaiden arvomaailmoista tietäminen helpottaa musiikinopettajan työtä kun opettaja valitsee uskonto- ja arvosensitiivistä musiikkia opetukseen ja koulun tilaisuuksiin. Tämän vuoksi opettajan ja kodin avoin ja keskusteleva yhteistyö on erittäin tärkeää. Oppilaalla on oikeus saada korvaavaa opetusta, mikäli musiikinopetuksessa oppilas kokee oman uskonsa kannalta ristiriitaiseksi. Suomessa on tiedettävästi tapauksia, joissa oppilaat ovat kieltäytyneet koulujen musiikkikasvatuksesta uskonnonvapauteensa vedoten.

see all

Subjects:
Copyright information: © Asta Salomaa, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.