University of Oulu

Varhaisiän musiikkikasvatus puheen ja kielen kehitystä tukemassa

Saved in:
Author: Korhonen, Elina
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251941
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Korhonen, 2016
Publish Date: 2016-05-26
Physical Description: 36 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään varhaisiän musiikkikasvatuksen vaikutuksiin puheen ja kielen kehittymisessä. Puheen ja kielen kehittyminen on lapsen kommunikatiivisen vuorovaikutuksen perusta. Puhe ja kieli kehittyvät voimakkaimmin kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Jo raskausaikana saadut ärsykkeet luovat pohjaa puheen kehittymiselle, sillä kuulojärjestelmä on aktiivinen raskauden viimeisellä kolmanneksella. Puheen kehittymisen edellytyksiä ovat kuuloelimistön sekä puhe-elimistön riittävä kehittyminen. Puheen kehittyminen jakautuu esikielelliseen ja kielelliseen vaiheeseen. Esikielellisessä vaiheessa ääntely on ensin vegetatiivista ja refleksinomaista ääntelyä. Muutaman kuukauden ikäinen lapsi alkaa tuottaa tahdonalaista ääntelyä. Ääntely spesifioituu ja muuttuu puhetta jäljitteleväksi kanoniseksi jokellukseksi noin seitsemän kuukauden iässä. Toisen ikävuoden aikana ilmaantuvat ensisanat, josta alkaa kielellinen vaihe. Ensisanojen oppimisen jälkeen sanasto laajenee nopeasti. 50 sanan oppimisen jälkeen, yleensä kolmantena ikävuotena, sanoja opitaan todella nopeasti, ja lapsi pystyy liittymään itsenäisesti puhuvaan ympäristöön. 3–6 -vuotiaana opitaan kaikki kielen eri merkitykset. Taivutukset, sanaluokat, lauserakenteet, lausemuodot ja kielioppi on omaksuttu kuudennen ikävuoden loppuun mennessä. Varhaisiän musiikkikasvatus on 0–6 -vuotiaiden lasten musiikkikasvatusta. Puheen kehittyminen ajoittuu myös näihin ikävuosiin, joten varhaisiän musiikkikasvatus on osaltaan vaikuttamassa puheen kehittymiseen. Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja ovat loruaminen, laulaminen, liikkuminen, soittaminen, kuunteleminen, maalaaminen ja dramatisointi. Näistä työtavoista puheen kehitystä tukee eniten laulaminen. Laulujen toistaminen kehittää sanallista muistia ja kielen oppimista. Musiikin on todettu edistävän myös luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Varhaisiän musiikkikasvatus luo lapsille edellytyksiä saada musiikillisten kokemuksen lisäksi hyvää tukea kielellisen kehittymisen eri osa-alueisiin. Musiikilla ja puheella sekä kielellä on paljon yhteisiä ominaisuuksia. Yhteisiä piirteitä ovat esimerkiksi äänen kesto, rytmi, äänenkorkeudet, äänen taso, melodia, lauserakenne ja sointivärit. Musiikki ja kieli ovat molemmat vuorovaikutuksellisia toimintoja, joita tuottaakseen yksilön täytyy ensin kyetä vastaanottamaan ja käsittelemään niistä tulevia ärsykkeitä. Koska kielellinen vuorovaikutus on ihmisen yksi tärkeimmistä viestintämuodoista, ja musiikillisen altistumisen tukiessa sitä vahvasti on varhaisiän musiikkikasvatus tärkeä puheen ja kielen kehittymisen tukemisen työväline.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.