University of Oulu

Musiikki identiteetin ja itsetunnon kasvattajana musiikkiluokkaympäristössä

Saved in:
Author: Puputti, Salla
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261968
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Puputti, 2016
Publish Date: 2016-05-26
Physical Description: 24 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Kandidaatintutkielmani keskittyy musiikin siirtovaikutuksiin, musikaaliseen lahjakkuuteen sekä musiikkiluokkien historiaan sekä merkitykseen yksilön kehityksen ja kasvun kannalta. Tarkastelun kohteena ovat myös harrastaminen sekä musikaalinen lahjakkuus. Identiteetti muovautuu iän myötä erilaiseksi. Lapsen identiteetti on siis hyvin erilainen kuin aikuisen. Ihmisellä on myös erilaisissa tilanteissa eri rooleja, jotka myös lukeutuvat identiteetin kenttään. Itsetunto määritellään hyvin pitkälti itsensä tuntemiseksi ja se voidaankin jakaa kolmeen eri kategoriaan: minätietoisuus, itsearvostus sekä itsetuntemus. Minäkuva on laajempi käsitys itsestään ja se pysyy melkein muuttumattomana läpi elämän. Yksilön musiikillisen minäkuvan kehittymiseen vaikuttavat suuresti jo varhaiskasvatuksessa saadut musiikilliset kokemukset, ja varhaiskasvatuksen musiikillisen kentän suurin haaste onkin herättää lapsen musiikillinen rakkaus. Musiikki säätelee myös tunteita vahvasti. Kiihtyvä tai nopea rytmi koetaan usein paniikkina kun taas hidastuvalla rytmillä on rauhoittava vaikutus. Myös harrastaminen nähdään yksilön kehityksen kannalta merkittävänä toimintona ja erityisesti musiikin harrastaminen auttaa tukemaan yksilön minäkuvan ja identiteetin muodostumisessa. Lahjakkuus terminä on hyvin laaja. Erityisesti musiikillinen lahjakkuus sekä musikaalisuus voidaan määritellä monella eri tavalla, saavuttamatta kuitenkaan lopullista oikeaa määritelmää. Musiikillinen lahjakkuus ja musikaalisuus eivät kuitenkaan ole sama asia, vaikka monesti ajatellaan niin. Tarkemmin asiaa tarkasteltaessa päädytään siihen, että musiikillinen lahjakkuus on kehittyvä ominaisuus, kun taas musikaalisuus synnynnäinen ominaisuus. Kai Karma ja Daniel Levitin ovat määritelleet musikaalisuuden eri tavoin. Karman mielestä musikaalisuus on yksilön henkilökohtainen ominaisuus kun taas Levitinin mukaan musikaalisuutta voi olla monta erilaista tyyppiä. Musiikkiluokkatoiminta on saanut Suomessa alkunsa jo 1960-luvulla ja ennen tätä oli jo ollut tehostetun musiikin luokkakokeiluja muun muassa Helsingissä, ja tätä kautta maineeseen on noussut myös Tapiola kuoro. Ensimmäinen virallinen tehostetun musiikinopetuksen luokka oli v. 1966 Lahdessa johon oppilaat valittiin testeillä. Tästä innostuneena myös Jyväskylä, Vantaa ja Lappeenranta ottivat tehostetun musiikin luokat käyttöönsä. Vuonna 1968 Kouvola oli ensimmäinen paikkakunta johon perustettiin varsinainen musiikkiluokka. Oulussa musiikkiluokkatoiminta sai alkunsa vuonna 1967. Tällä hetkellä Oulussa musiikkiluokkatoimintaa on perusasteilla Rajakylän ala- sekä yläkoulussa, Teuvo Pakkalan alakoulussa, Tuiran alakoulussa sekä Pohjankartanon yläkoulussa. Oulussa toimii myös Madetojan musiikkilukio. Musiikkiluokille haetaan siirryttäessä kolmannelle luokalle sekä siirryttäessä seitsemännelle luokalle. Testit ovat laajat, ja niihin kuuluu muun muassa rytmi- sekä melodiantoistotehtävä, vapaavalintainen laulu, haastattelu, Kai Karman musikaalisuustesti sekä vapaaehtoinen soittonäyte. Musiikkiluokalla opiskelevilla oppilailla on tavallista enemmän musiikinopetusta, ja musiikin opetus on keskittynyt laajalti eri osa-alueita kehittävään toimintaan, kuten bändisoitto, erilaiset lauluyhtyeet ja kuorot sekä soittaminen koulun orkesterissa.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.