University of Oulu

Cost benefit analysis methods in public sector

Saved in:
Author: Kinnunen, Tapio
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Industrial Engineering and Management
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605312049
Language: English
Published: Oulu : T. Kinnunen, 2016
Publish Date: 2016-06-01
Physical Description: 30 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Cost-benefit analysis is an economic analysis tool that can be used to support public decision making, when there are several mutually exclusive alternatives being considered. It compares the monetary value of the benefits resulting from a specific project or policy with the costs accrued by it. However, it would appear that it is currently used mainly for investment projects, and not for analyzing public services. This thesis is a literature study on the use of cost-benefit analysis in the public sector, with a focus on public service provision. The main objective of this study is to either verify or falsify the research gap regarding the initial assumption that there seems to be no existing research on how common the use of cost-benefit analysis is in public service provision. Other objectives include finding out how cost-benefit analysis can be used in evaluating the socio-economic impact of public decision making, and what kind of examples can be found on its applications in the public sector. The thesis presents the theoretical framework of cost-benefit analysis, including the basic steps in the typical cost-benefit analysis process, as well as its historical background and criticism regarding it. The alternative methods of cost-effectiveness analysis, cost-utility analysis and cost-minimization analysis are discussed briefly as well. Some of the leading institutions regarding the research and development of cost-benefit analysis methods are also presented. The Society for Benefit-Cost Analysis is one such institution. It publishes the Journal of Benefit-Cost Analysis, which is the only journal devoted exclusively to cost-benefit analysis. In addition, the European Commission’s Guide to Cost-Benefit Analysis applies the international best practice on the use of cost-benefit analysis in investment-type projects. Some comments in various publications state that cost-benefit analysis is indeed underused and often even misused in public decision making, and that society would benefit if it was used to a greater extent. The literature study concludes with the analysis of two case studies. In the first study, a cost-benefit analysis was performed on the services of the Finnish Meteorological Institute, and it was found to produce approximately five times as much benefits to the society compared to its costs. The second study examined the use of cost-benefit analysis in Finnish place-making policies, and discovered that it was applied incorrectly by public officials in this case. The research gap is verified, as there does not seem to be any comprehensive research on how common the use of cost-benefit analysis is in public service provision as a whole. However, some publications do hint that it is underused in public decision making. Thus, there is a need for further research on its use in public service provision.
see all

Kustannus-hyötyanalyysi on taloustieteellinen työkalu, jota voidaan käyttää tukemaan julkista päätöksentekoa, kun arvioitavana on useita toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Siinä vertaillaan jonkin projektin tai politiikan seurauksena syntyviä rahassa mitattuja hyötyjä sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Tällä hetkellä sitä tosin ilmeisesti käytetään lähinnä vain investointiprojekteihin, eikä julkisten palveluiden analysointiin. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus kustannus-hyötyanalyysin käytöstä julkisella sektorilla, keskittyen julkisiin palveluihin. Tutkimuksen päätavoitteena on osoittaa joko todeksi tai vääräksi tutkimusaukko koskien sitä alkuolettamusta, että kustannus-hyötyanalyysin käytön yleisyydestä julkisen sektorin palvelutuotannossa ei vaikuta olevan olemassaolevaa tutkimusta. Muihin tavoitteisiin kuuluu selvittää, että miten kustannus-hyötyanalyysiä voidaan käyttää julkisen päätöksenteon sosioekonomisen vaikuttavaan arviointiin, ja että minkälaisia esimerkkejä sen käytöstä löytyy julkiseen sektoriin liittyen. Kandidaatintyössä esitetään kustannus-hyötyanalyysin teoreettinen viitekehys, sisältäen tyypillisen kustannus-hyötyanalyysiprosessin vaiheet, sekä sen historiallista taustaa ja kritiikkiä. Kustannus-hyötyanalyysin vaihtoehtoisista menetelmistä esitellään lyhyesti kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kustannus-utiliteettianalyysi ja kustannusten minimointianalyysi. Työssä käsitellään myös joitakin johtavia instituutioita kustannus-hyötyanalyysin menetelmien tutkimukseen ja kehitykseen liittyen. Society for Benefit-Cost Analysis –järjestö on yksi tällainen instituutio. Se julkaisee Journal of Benefit-Cost Analysis –nimistä lehteä, joka on ainoa täysin kustannus-hyötyanalyysille omistettu lehti. Tämän lisäksi Euroopan komissio on julkaissut kustannus-hyötyanalyysiä koskevan oppaan, joka hyödyntää parhaita kansainvälisiä käytäntöjä kustannus-hyötyanalyysin soveltamisesta investointityyppisissä projekteissa. Erinäisissä julkaisuissa esitettyjen kommenttien mukaan kustannus-hyötyanalyysiä käytetään liian vähän julkisessa päätöksenteossa, ja joskus sitä on sovellettu siinä myös väärin. Näiden kommenttien mukaan yhteiskunta hyötyisi, jos sitä käytettäisiin laajemmin. Kirjallisuuskatsaus päätetään kahden case-tutkimuksen analyysillä. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli suoritettu kustannus-hyötyanalyysi Ilmatieteen laitoksen palveluihin liittyen, ja niiden oli todettu tuovan yhteiskunnalle noin viisinkertaisen hyödyn niiden kustannuksiin nähden. Toinen tutkimus oli käsitellyt kustannus-hyötyanalyysin käyttöä Suomen alueellistamispolitiikassa, ja siinä oli selvinnyt, että virkamiehet olivat soveltaneet kustannus-hyötyanalyysiä väärin tässä tapauksessa. Tutkimusaukko on vahvistettu, sillä kustannus-hyötyanalyysin käytön yleisyydestä julkisessa palvelutuotannossa ei vaikuta olevan mitään kattavaa tutkimusta. Jotkin julkaisut kuitenkin vihjaavat, että se olisi alikäytetty julkisessa päätöksenteossa. Näin ollen on vielä tarvetta lisätutkimukselle sen käytöstä julkisessa palvelutuotannossa.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.