University of Oulu

Yhteisöllisen älykasvihuoneen liiketoimintakonsepti

Saved in:
Author: Pohjola, Tuuli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Industrial Engineering and Management
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606012058
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Pohjola, 2016
Publish Date: 2016-06-01
Physical Description: 95 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Haapasalo, Harri
Reviewer: Haapasalo, Harri
Tervonen, Pekka
Description:
Kuluttajien kiinnostus lähiruokaan ja kasvu-uralla olevan cleantech-alan yrittäjyyden tukeminen olivat taustatekijöinä, kun Oulun yliopistolla suunniteltiin yhteisöllistä älykasvihuonetta Oulun seudulle. Tässä työssä tutkittiin kestävän kehityksen mukaista älykasvihuonetta cleantech- ja automaatioyritysten tuotekehitysympäristönä ja näyteikkunana. Samalla selvitettiin mahdollisuutta tarjota älykasvihuoneessa palveluita ja luoda kaupunkilaisille vihreä olohuone. Palveluliiketoiminnan tarkoituksena on kattaa ekologisen älykasvihuoneen korkeampia käyttö- ja investointikuluja. Työn tavoitteena oli ymmärtää älykasvihuoneessa tapahtuvan liiketoiminnan mahdollisuudet ja rajoitteet liiketoimintamallin ja arvoverkoston avulla. Tarkemmin sanottuna tutkittiin 1) Liiketoimintamallin ja arvoverkoston välistä yhteyttä uuden liiketoiminnan kehityksessä, 2) Yhteisöllisen älykasvihuoneen toimintaympäristöä ja 3) Liiketoimintaskenaarioita ja niistä muodostuvia arvoverkostoja yhteisöllisessä älykasvihuoneessa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytettiin aineistona kirjallisuutta, asiantuntijoiden työpajatyöskentelyn tuloksia, opiskelijoiden laatimia liiketoimintaehdotuksia, älykasvihuoneesta tehtyjä asiantuntijalaskelmia ja sidosryhmäkeskusteluja. Työn tuloksina havaittiin, että uuden liiketoiminnan arvoverkostoon päästään liiketoimintamallin kautta. Yleisesti käytetty liiketoimintamallin kuvaus Business Model Canvas sisältää yhteisiä elementtejä arvoverkoston analyysin kanssa. BMC-mallin valmistuttua arvoverkoston voi kuvata kahdella täydentävällä kysymyksellä. Älykasvihuoneen toimintaympäristö Oulun seudulla mahdollistaa kahdenlaisen liiketoimintatyypin syntymisen: palvelupainotteisessa konseptissa korostuvat keskeinen sijainti, suuremmat asiakasvirrat ja kannattavuuden saavuttaminen viljelyn ulkopuolisia tuloja maksimoimalla. Kiertotalouden konseptissa painottuvat suuremman viljelypinta-alan tuomat skaalaedut, muiden teollisuuden alojen sivuvirtojen hyödyntäminen ja kannattavuuden saavuttaminen käyttökuluja optimoimalla. Näitä perusliiketoimintatyyppejä hyödyntäen luotiin 13 liiketoimintaskenaariota, joista 11 oli palvelupainotteisia ja kaksi edusti kiertotalouden esimerkkejä. Kannattavuuslaskelmien perusteella ja positiivisesti erottuvana valittiin kaksi ehdotusta, joista tehtiin yksityiskohtaisempi liiketoimintamalli Business Model Canvas -menetelmällä. ”Trooppisessa merikylpylässä” korostuvat elämykset, palvelut vihreässä olohuoneessa ja pienen mittakaavan yhteisöllinen kasvihuoneviljely. ”Lähiruokamarkkinassa” keskitytään laadukkaan lähiruoan tuottamiseen kaupallisessa mittakaavassa. Molemmissa ehdotuksissa on mukana cleantech- ja automaatioalan yrityksiä esittelemässä ja mahdollisesti kehittämässä innovaatioitaan. Liiketoimintamalleista tehdyssä arvoverkoston analyysissa selvisi, että jokaisella verkoston jäsenellä on positiivista synergiaetua verkostossa toimimisesta. Tämän työn tulokset ovat viitteellisiä, sillä kattavia kannattavuuslaskelmia ei työn laajuudessa tehty. Siksi suositusta parhaasta liiketoimintamallista ei esitetä. Joka tapauksessa älykasvihuoneen rakentaminen ja lopullinen liiketoimintamalli riippuvat rahoittajien ja omistajien intresseistä. Tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllisen älykasvihuoneen rahoittajien ja liiketoiminnan omistajien esiselvityksenä. Työn lopussa esitetään kattava lista älykasvihuoneen arvoverkoston potentiaalisista jäsenistä, joiden joukosta liiketoiminnan asiakkaat ja kumppanit todennäköisesti löytyvät. Tuloksista voidaan yleistää erityisesti työssä käytetty menetelmä uuden liiketoiminnan arviointiin: liiketoimintaideoista siirrytään toimintoja kuvaaviin liiketoimintaskenaarioihin, niistä parhaat muokataan Business Model Canvas -liiketoimintamalliksi ja BMC-mallin perusteella tehdään arvoverkoston analyysi.
see all

Increasing consumer interest in local foods and support to entrepreneurs in the steady-growing cleantech industry inspired the study of smart community greenhouse at the University of Oulu. In this work a sustainable smart greenhouse was researched as the R&D environment and showroom for cleantech and automation companies. In addition the possibility to offer services in an urban green living room was studied. Services are aimed to cover higher operation and investment costs in the smart community greenhouse. The aim of this research was to understand possibilites and limitations in businesses that take place in an smart greenhouse. Business model and value network were used as theoretical framework. More specifically the following research topics were covered: 1) The link between business model and value network in the new business development 2) The operating environment of smart community greenhouse and 3) Business model scenarios and value networks in the smart community greenhouse. In this qualitative study there were several sources of data: literature, results from expert workshops, case solutions by university students, financial calculations and discussions with stakeholders. As the result it was found out that business model leads logically to value network in new businesses. Widely used Business Model Canvas includes common elements with value network analysis. After composing BMC the value network can fully be analyzed with two additional questions. In the operational environment of Oulu region two types business models can be drafted: the case services is defined by central location, greater flow of customers and optimization of earnings by maximizing profits. The case recycling flows is defined by economy of scale, utilization of recyclable flows and optimization of earnings by minimizing operation costs. As the outcome 13 different business scenarios were developed; 11 of them represented case services and two business scenarios were based on recycling biogas and waste heat. Profitability calculations and blue ocean strategy led to most interesting options and those two were studied further with Business Model Canvas. In the “Tropical sea spa” residents of Oulu and tourists are welcomed to enjoy services in the green living room and greenhouse cultivation takes place in smaller scale as community supported agriculture. In the “Local Food Market” the focus is set on production of good-quality local food in commercial scale. Both options involve cleantech and automation companies representing and possibly developing their innovations. Both business models were turned into value network analysis. It was shown that the smart community greenhouse network brings mutual benefits to all its members. These results are suggestive in nature since complete profitability calculations were not available in the scope of this study. Thus the best business model cannot unambiguously be recommended. In any case construction of the smart greenhouse and choice of the final business model depend on investors’ and business owners’ decisions. This work can be utilized as preliminary study for investors and business owners interested in smart community greenhouse. There’s also a comprehensive listing of all potential members in the smart greenhouse network; customers and partners for the business activities most probably found in it. The method used in this study to evaluate new businesses can be generalized in other fields of business: business ideas are turned into activity-based business scenarios, best of them are described as Business Model Canvas and finally BMC is used to create value network analysis.
see all

Subjects:
Copyright information: © Tuuli Pohjola, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.