University of Oulu

Ryhmäsadutus muistisairaiden ihmisten puheterapiassa

Saved in:
Author: Salminen, Noora
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022113
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Salminen, 2016
Publish Date: 2016-06-13
Physical Description: 85 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lehtihalmes, Matti
Reviewer: Lehtihalmes, Matti
Hautala, Terhi
Description:
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä tapahtuu yksilötasolla tarkasteltuna muistisairaan henkilön kerronnan taidoissa ja vuorovaikutuksessa kahden viikon ryhmäsadutuksen aikana. Aikaisempaa tutkimusta ryhmäsadutusmenetelmän hyödyntämisestä muistisairaiden tai muiden aikuisneurologisten potilaiden kommunikointi- ja vuorovaikutustaitojen ryhmämuotoisesta kuntouttamisesta ei ole tiettävästi tehty, minkä vuoksi tutkielman kuntoutusta voidaan pitää pilottikokeiluna. Pohdin tutkielmassa muistisairaiden puheterapeuttista kuntoutusta uudesta näkökulmasta ja pyrin tekemään johtopäätöksiä ryhmäsadutusmenetelmän soveltumisesta muistisairauksien tuomien kommunikoinnin vaikeuksien kuntouttamiseen puheterapiatyössä. Tutkimusryhmään osallistui neljä muistisairasta henkilöä. Tutkittavien keski-ikä oli 75,3 vuotta. Tutkimusaineisto koostui kymmenen ryhmäsadutuskerran tarinoista ja kolmen arviointikerran tuloksista. Tarinoista koostuvasta tutkimusaineistosta litteroitiin jokaisen tutkittavan tuottamat tarinanosat eli kerrontavuorot, joiden muutoksia tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta. Tutkittavien kerronnan jäsentymistä tutkittiin analysoimalla kerrontavuorojen puheen tauot, tarinan sisällön välittymisen kannalta oleelliset onnistuneet ja epäonnistuneet tarinan jatkon tuottamiskerrat ja uuden informaation lisäämiskerrat. Kerronnan produktiivisuutta analysoitiin tutkittavien tuottamien sanamäärien avulla. Tutkittavien aktiivisuutta ja kerronnan onnistumista selvitettiin tarkastelemalla ryhmäsadutuskertojen käytettyjä ja ohitettuja kerrontavuoroja. CERADin kognitiivisella tehtäväsarjalla arvioitiin tutkittavien tiedonkäsittelytaitoja, kerrontataitojen kehitystä arvioitiin Variksenpelätin-testillä (Korpijaakko-Huuhka, 2003) ja kommunikaation tehostumista arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa omaisen ja tutkittavan täyttämällä CETI-lomakkeella (Lomas ym., 1989). Tutkimuksen CETI-arviointitulosten perusteella voidaan päätellä ryhmäsadutuksen parantaneen kahdella tutkittavista itsensä arvioimana kommunikaation tehokkuutta, mitä myös toisen tutkittavan omaisen arvio vahvistaa. Tutkimus osoitti ryhmäsadutusmenetelmän soveltuvan mielialaa kohottavaksi vertaisryhmätoiminnaksi, jonka toteuttaminen on vaivatonta ja kustannustehokasta. Tutkittavat arvioivat ryhmäsadutuksen jälkeen mielialansa olevan joko todella tyytyväinen tai tyytyväinen 71 %:lla ryhmäsadutuskerroista. Ryhmätoiminta koettiin mieluisana aktiviteettina ja tutkittavat suosittelivat Tarinankerrontaryhmään osallistumista muille muistisairaille. Ryhmäsadutusmenetelmän merkittäviä positiivisia vaikutuksia muistisairaiden kerronta- taitoihin ei voitu tämän tutkimuksen tulosten avulla osoittaa. Otoskokoa tulisi suurentaa ja tutkimusjaksoa pidentää, jotta ryhmäsadutusmenetelmän vaikutuksesta kerrontataitoihin olisi mahdollista saada lievää trendiä aikaiseksi. Tulevaisuudessa olisi tärkeä tehdä laajempaa jatkotutkimusta ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, jotta voitaisiin laatia tieteelliseen näyttöön perustuvia käytänteitä muistisairaiden puheterapian saralla.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.