University of Oulu

Oululaisnuorten murrehavaintojen metakieli

Saved in:
Author: Rajala, Elina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022125
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Rajala, 2016
Publish Date: 2016-06-13
Physical Description: 96 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Kunnas, Niina
Description:

Tiivistelmä

Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani kahdeksasluokkalaisten oululaisten murrehavaintoja ja niistä puhumiseen käytettävää metakieltä. Toisaalta olen tarkastellut siis, millaisia havaintoja Oulun seudun puhekielestä on tehty ja toisaalta, miten tehdyistä havainnoista puhutaan. Tutkimukseni on osa kansandialektologista tutkimustraditiota, mutta tarkoituksenani on ollut myös laajentaa ja täydentää tutkimuskenttää uudenlaisten aineistonkeruutapojen yhdistelmän ja metakielen luokittelun kehittämisen kautta.

Aineistoni on kerätty syksyllä 2013 kahden eri aineistonkeruumenetelmän, murrekäännöstehtävän ja puolistrukturoidun haastattelun, avulla. Informantteinani on ollut kymmenen Kaakkurin koulun kahdeksasluokkalaista: neljä poikaa ja kuusi tyttöä. Oulun puhekielen erityispiirteiden havaitsemista olen tarkastellut sekä murrekäännöstehtävien että haastatteluaineiston avulla. Olen käyttänyt apunani kvantitatiivisia kuvausmenetelmiä, mutta olen myös tehnyt kvalitatiivista vertailua molempien aineistojeni ja aiemman tutkimustiedon välillä. Metakieltä olen analysoinut sisällönanalyyttisesti. Samalla kehitin uudenlaisen metakielen luokittelumallin.

Eri aineistojen kautta saadut tulokset eroavat toisistaan suuresti: haastatteluissa sekä informanttien väliset erot että kielenpiirteiden havaitsemisen erot ovat selvästi murrekäännöstehtäviä pienempiä. Murrekäännöstehtävissä on oululaisista puhekielisyyksistä tuotettu eniten yksikön toisen persoonan persoonapronominivariantteja sää ja nää (yhteensä 85 %), ts-yhtymän tt-vastineita (65 %) ja eA-vokaaliyhtymän monoftongiutuneita vastineita (50 %). Vähiten puolestaan on tuotettu Oulun seudun analogisia imperfektimuotoja (7 %), t:n heikon asteen vastinetta v (5 %) ja OA-vokaaliyhtymän UA-vastinetta (5 %). Haastatteluissa sää- ja nää-pronominit, ts-yhtymän vastine tt, eA-vokaaliyhtymän vastineet ee ja iA, svaavokaali sekä yleisgeminaatio on tunnistettu jopa sataprosenttisesti Oulun puhekieleen kuuluviksi. Harvimmin Oulun puhekielen erityispiirteiksi tunnistetaan puolestaan t:n heikon asteen vastine v (70 %) sekä OA-vokaaliyhtymän vastineet UA (70 %) ja OO (75 %). Nuoret vaikuttavat havaitsevan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja monipuolisesti. Haastatteluissa kielenpiirteitä havaitaan huomattavasti paremmin kuin murrekäännöstehtävissä, ja tulosten perusteella puhekielisyyksiä on helpompi tunnistaa kuin tuottaa.

Olen luokitellut metakieltä intuitio-analyysi-jatkumolla. Intuition tasolle olen sijoittanut tunteeseen pohjautuvat kuvaukset ja konkreettisten kielenainesesimerkkien antamisen. Tunteeseen pohjautuvat kuvaukset (kuulostaa vähä oudolta) kertovat, millaiseksi maallikko subjektiivisesti mieltää jonkin kielenilmiön. Tällöin havaittuja kielenilmiöitä ei avata, vaan niitä kuvaillaan yleisluontoisesti oman tuntemuksen ja intuition kautta. Tunteeseen pohjautuvien kuvausten tasolla esiintyy erilaisia muotteja, joiden avulla maallikot tuottavat metakieltä. Näitä ovat esimerkiksi X kuulostaa/tuntuu Y:ltA -muotti (kuulostaa vähä oudolta), X on Y -muotti eli kopulalause (se on nii erilaine) ja X puhuu Y:sti / Y:llA tavalla / Y:llA lailla -muotti (esimerkiksi se puhu iha ouosti).

Konkreettisten kielenainesesimerkkien antamisen tasolla kielihavainnoista kerrotaan jäljittelemällä jonkun toisen puhetta. Jäljittelyt voivat olla lausetason murrematkimuksia (pelekääkkö nää polliisia), sanatason esimerkkejä (mutsit ja faijat), varianttien tason havaintoja (mää ja sää ja nää) tai äänteiden tason kielenaineshavaintoja (pärisyttää ärrää). Erityisesti yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan persoonapronominien variaatiosta on aineistossani paljon havaintoja.

Analyyttiselle tasolle sijoitan kielenilmiöiden nimeämisen ja kuvailemisen sekä kielenilmiöiden analysoimisen ja teoretisoimisen. Kielenilmiöiden nimeämisen ja kuvailemisen tasolla kielihavainnon pohjalta on tehty analyysi, jonka perusteella kielenilmiö nimetään sitä kuvailevalla tavalla (tullee lissää niitä vokkaaleja). Maallikot voivat käyttää kielenilmiöiden nimeämiseen ja kuvailemiseen joko lingvistisiä tai kansanlingvistisiä termejä. Maallikoiden metakielessä onkin aineistoni perusteella hyvin tyypillistä kuvata, mitä kielelle tehdään.

Neljännelle eli kielenilmiöiden analysoimisen ja teoretisoimisen tasolle kuuluvat metakieliset jaksot, joissa kielenilmiöitä analysoidaan ja pohdiskellaan jopa kielitiedettä lähestyvällä tarkkuudella (mettässä vois – – [olla yleinen Oulussa] ku siinäki o kaks teetä). Aiemmissa tutkimuksissa vastaavanlaista metakieltä ei ole tarkasteltu. Nuoret informanttini pystyvät kuitenkin selvästi analysoimaan kielen järjestelmiä ja tekemään esimerkiksi päätelmiä, jotka perustuvat syy-seuraussuhteisiin. Informanttini esittävät myös omia teorioitaan, jotka eivät kuitenkaan välttämättä vastaa lingvististä tutkimustietoa. Tällä tasolla metakielessä ei esiinny muotteja, vaan metakieli koostuu pitemmistä, pohdiskelevista ja vapaasti tuotetuista jaksoista.

Nuorilla on myös monenlaisia kielen vaihteluun liittyviä käsityksiä. Alueellinen variaatio hahmottuu aineistossani siten, että Oulun puhekieltä verrataan suhteessa pohjoiseen ja etelään. Sosiaalisen variaation puolelta havaintoja tehdään erityisesti eri-ikäisten oululaisten käyttämästä kielestä. Tällöin vastinpareina ovat nuoret ja vanhat. Kolmanneksi havaintoja tehdään jonkin verran myös tilanteisesta variaatiosta. Havaintoja on tehty puhekumppanin vaikutuksesta omaan puheeseen, mutta myös kielen eri rekistereihin liittyviä havaintoja on esitetty. Tällöin kieli hahmottuu kirjakielen ja puhekielen vastakkain asettamisen kautta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Elina Rajala, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.