University of Oulu

Vearbbaid duddjomin : aspektuála vearbasuorgásat Luhkár Jovn' Ásllaha muitalusain

Saved in:
Author: Rasmus, Sierge
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022160
Language: Northern Sami
Published: Oulu : S. Rasmus, 2016
Publish Date: 2016-06-13
Physical Description: 91 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jomppanen, Marjatta
Valtonen, Taarna
Reviewer: Jomppanen, Marjatta
Valtonen, Taarna
Description:
Lean dutkan iežan pro gradu -barggustan davvisámegiela aspektuála vearbasuorgásiid ja aspektuála veahkkevearbbaid máinnasteami konteavsttas. Guovddáš dutkangažaldagat ledje oktiibuot golbma: 1) Man dábálaččat ja produktiivvat sierra suorgásat leat dutkanmateriálas? 2) Makkár aspektuála suorgásat sáhttet čatnasit oktii dutkanmateriála vuođul? 3) Makkár molsašuddi mearkkašumit aspektuála vearbasuorgásiin leat? Dan lassin veardádallen aspektuálalaččat suorggiduvvon vearbbaid ja aspektuála veahkkevearbbaide atnima verbálas. Analysa vuođđun lean atnán Klaus Peter Nickela ja Pekka Sammallahti giellaoahpa (2011) meroštallama aspektuála vearbasuorgásiin ja Pekka Sammallahti cealkkaoahpas (2005) meroštallojuvvon aspektuála veahkkevearbbaid. Dán dutkamušas adnojit kvalitatiiva ja kvantitatiiva dutkanmetodat ja dát dutkamuš sajáiduvvá gielladiehtaga giettis morfologiija, semantihka ja aspektologiija surggiide. Dutkanmateriálan leat jagis 1956 Ohcejoga ja Anáris báddejuvvon jearahallamat. Jietnamateriála lea buohkanassii logi diimmu, muhto ráddjejin dán dutkamuššii dušše ovtta informánta jearahallamiid. Dattege jietnamateriála lei vihtta diimmu. Jearahallamat dollet sisttis muitalusaid ja máidnasiid earret eará gopmiid, stáluid ja jámežiid birra. Materiála leat čoaggán dutkit Jouko Hautala, Erkki Itkonen ja Toivo Vuorela ja dat lea seailluhuvvon Suoma Riikka Arkiivvas. Lean rehkenastán man gallii guđege suorggádus ilbmá dutkanmateriálas ja čohkken dan vuođul statistihkalaš dieđuid. Juohke suorggádusa ja aspektuála veahkkevearbba bokte lean guorahallan maid sáni mearkkašumi. Leksikaliserejuvvon suorggádusat ledje ovdamearkka dihte láhttestit vearbbas láhttet ja vuoiŋŋadit sánis vuoigŋat. Dutkanmateriálas gávdnojedje oktiibuot 210 aspektuála suorggiduvvon vearbba ja dat leat adnojuvvon materiálas oktiibuot 588 gearddi. Dehálamos bohtosat ledje dat ahte subitiiva-, diminutiiva ja momentánavearbbat ledje dábálaččamusat dutkanmateriálas. Suorggádusaid frekveanssaid ja produktivitehta analysa vuođul oinnii maiddái ahte produktivitehta dáfus subitiiva-, diminutiiva- ja frekventatiivavearbbain ii lean stuorra erohus. Konatiivavearbbat ledje buot smávimus joavku sihke albmandávjodaga ja produktivitehta dáfus. Aspektuála veahkkevearbbaid iešvuohtan lei dat ahte daiguin sáhttá almmuhit máŋgga ášši álgima dahje nohkama oktanaga ellipttalaš báldalaston oaivecealkagiin. Aspektuála veahkkevearbbain sáhttá maid cealkagis ovdanbuktit sullalas sisdoalu konatiivavearbbain. Materiála vuođul orru erohus dan guovtti gaskkas, ahte almmuhuvvogo geahččaleapmi veahkkevearbbain vai konatiivavearbbain. Orru nu ahte konatiivavearbbat ásahit duratiiva diliid, muhto dábálamos vuohki atnit veahkkevearbbaid leat dalle go geahččaleapmi lea punktuála.
see all

Olen tutkinut pro gradu -työssäni pohjoissaamen aspektuaalisia verbijohdoksia ja aspektuaalisia apuverbejä tarinankerronnan kontekstissa. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat: 1) Kuinka yleisiä ja produktiivisia eri verbijohtimet on tutkimusaineistossa? 2) Millä tavoin aspektuaaliset johdokset voivat olla rekursiivisia? 3) Minkälaisia merkityksiä aspektuaaliset verbijohdokset muodostavat? Sen lisäksi olen vertaillut aspektuaalisten johdosten ja aspektuaalisten apuverbien käyttöä tilanteissa, joissa ilmaistaan tapahtuman alkua tai teon yritystä. Analyysini pohjautuu Klaus Peter Nickelin ja Pekka Sammallahden kielioppiin Nordsamisk grammatik (2011) sekä Pekka Sammallahden lauseoppiin (2005). Käytin tutkimuksessa sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tutkimus sijoittuu kielitieteen kentällä morfologian, semantiikan ja aspektologian piiriin. Tutkittava aineisto on kerätty tutkijoiden Jouko Hautalan, Erkki Itkosen ja Toivo Vuorelan toimesta vuonna 1956. Tämä tutkimusmatka suuntautui Utsjoen ja Inarin alueille, ja he keräsivät kaikkiaan noin kymmenen tuntia haastatteluaineistoa. Samuli Aikio on litteroinut ja suomentanut haastattelut 1960-luvulla ja aineistoa on säilytetty Suomalaisen Kirjallisuuden Arkistossa. Tätä tutkimusta varten rajasin aineiston käsittämään vain yhden haastateltavan. Tutkittavaa äänimateriaalia oli viisi tuntia. Aineisto sisälsi tarinoita muun muassa kummituksista, stállusta ja vainajista. Olen laskenut ja koonnut tilastoihin montako kertaa kutakin johdinta on käytetty. Olen käynyt läpi jokaisen johdoksen ja aspektuaalisen apuverbin merkityksen lausekontekstissa. Leksikalisoituja johdoksia löytyi aineistosta muutamia, kuten esimerkiksi láhttestit ’tokaista’ verbistä láhttet ’käyttäytyä’ ja vuoiŋŋadit ’levätä haudan rauhassa’ verbistä vuoigŋat ‘hengittää’. Aineistosta löytyi yhteensä 210 verbiä, jotka oli johdettu aspektuaalisella verbijohtimella ja ne esiintyivät yhteensä 588 kertaa. Tilastojen perusteella subitiiva-, diminutiivi- ja momentaanijohtimet olivat aineistossa lukumääräisesti eniten käytetty. Johdinten produktiivisyyttä mitattaessa subitiivi-, diminutiivi- ja frekventatiivijohtimilla ei ollut suurta eroa, vaikka lukumääräisesti subitiiviverbejä oli kolme kertaa enemmän kuin frekventatiivaverbejä. Konatiivijohtimet olivat vähiten käytettyjä. Aspektuaalisilla apuverbeillä voi ilmaista monen tapahtuman samanaikaisen alkamisen tai päättymisen elliptisillä rinnastetuilla päälauseilla. Aspektuaalisilla apuverbeillä voi ilmaista myös teon yritystä, kuten konatiivijohtimilla. Tämän aineiston pohjalta näiden kahden erona voi nähdä sen, että konatiivijohtimilla johdetut pääverbit ilmaisevat pitkittyvää yrittämistä, kun aspektuaalisilla apuverbeillä ilmaistuna yrittäminen on punktuaalinen tapahtuma.
see all

Subjects: