University of Oulu

Pohjaveden otto talousvedeksi : teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Saved in:
Author: Wallin, Aleksi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Process Engineering
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032239
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Wallin, 2016
Publish Date: 2016-06-06
Physical Description: 97 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Rossi, Pekka
Reviewer: Karjalainen, Timo
Rossi, Pekka
Rantala, Lauri
Description:
Vesihuoltolaitosten pohjavedenottohankkeet ovat osoittautuneet useissa tapauksissa haastaviksi sidosryhmien ristiriitaisten intressien ja arvojen vuoksi. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, millaiset riskit ja ongelmat vesilaitokset kokevat haastavina ja kuinka ne suhteutuvat toisiinsa. Samalla pyrittiin kartoittamaan, millaisia ratkaisuja ongelmiin on löydetty ja mistä ongelmat johtuvat. Tutkimus toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena. Kyselyyn saatiin 77 edustavaa vastausta, ja haastatteluita tehtiin yhteensä 13 kappaletta, joista 11 vesilaitoksilla ja kaksi ELY-keskuksilla. Kyselyn tulokset analysoitiin ja vesilaitosten edustajien haastatteluissa keskityttiin syvällisemmin havaittuihin ongelmakohtiin. Rauta, mangaani ja veden happamuus olivat yleisimpiä laatuongelmia vesilaitosten käyttämässä pohjavedessä. Haastatteluissa raudan aiheuttamaa kaivojen tukkiutumista pidettiin haastavana ongelmana. Haastateltavilla ei ollut tiedossa nykyistä tehokkaampia puhdistusmenetelmiä ja he kokivat Suomessa vallitsevan jonkinasteinen tietopula kyseisestä aiheesta. Ratkaisuina saattavat olla uudenlaiset kaivorakenteet tai pumppauksen ajotapa. Aihe vaatii tarkempia tutkimuksia, jotta ongelman merkittävyys sekä mahdolliset ratkaisut voidaan selvittää. Suurin osa kyselyyn vastanneista vesilaitoksista oli sitä mieltä, että ympäristöarvojen ja vedenoton ristiriidat eivät ole estäneet pohjavedenottoa. Haastatteluissa selvisi, että ympäristöarvot eivät välttämättä ole estäneet pohjavedenottoa mutta ovat pienentäneet vedenottomääriä ja vaikuttaneet luvanhankintaprosessin sujuvuuteen. Ympäristöarvojen ja vedenoton ristiriitoja ilmenee lähinnä uusien pohjavesialueiden käyttöönotossa ja uusien vedenottamoiden rakentamisen yhteydessä. Yhteistyössä vesilaitoksen ja ELY-keskuksen vesihuollon sekä ympäristönsuojelun edustajien kanssa koettiin puutteita. Parempi yhteistyö näiden toimijoiden kesken voisi selkeyttää, mitä selvityksiä vesihuoltolaitokselta vaaditaan ja samalla parantaa vedenoton neuvotteluja. Vesihuoltolaitosten tulee varautua perustamaan useampia vedenottamoita samalle pohjavesialueelle, sillä yksittäisille vedenottamoille ei saada yhtä suuria vedenottolupia kuin aiemmin. Maankäytön ja vedenoton intressien ristiriidat ovat vaivanneet vesilaitoksia pitkään, mutta haastattelujen perusteella suunta näyttää muuttuneen. Ongelmat yhdistettiin kuntien viranomaisiin ja kaavoittajiin, jotka ohjaavat ja luvittavat maankäyttöä alueellaan. Haastatteluissa oltiin sitä mieltä, että pohjavedenottoa ei arvosteta tarpeeksi päätöksenteossa. Maankäyttöön liittyviä ongelmia ilmeni erityisesti kaupunkien läheisyydessä, joissa on usein erilaisia maankäytön muotoja pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia pidettiin hyvänä ratkaisuna. Ratkaisuna voi olla myös yhteistarkkailuohjelma, jossa kunta, vesilaitos ja paikalliset yritykset rahoittavat pohjavesialueen tutkimukset ja kartoitukset. Pohjavedenoton hyväksyttävyys nähtiin pienimpänä haasteena vastanneiden vesilaitosten näkökulmasta, vaikka se on yksi niistä asioista joihin vesilaitos voi omalla aktiivisuudellaan ja tiedottamisella eniten vaikuttaa. Haastateltavat vesilaitokset korostivat hyväksyttävyyden hakemisessa neuvottelutaitojen merkitystä, kohtuullisten korvausten sopimista mahdollisista haitoista ja osallistamista. Pienillä vesilaitoksilla (< 500 m3/vrk) lainsäädännön monimutkaistumista pidettiin suurimpana haasteena ja ne tarvitsisivat siksi enemmän tukea kohdatakseen näitä ongelmia. Monilla pienillä vesilaitoksilla on ollut puutteita laadun ja määrän varmistamisessa, mihin kuntaliitokset ovat auttaneet. Diplomityön tulokset tukevat ajatusta kokonaisuudessaan tiiviimmän yhteistyön lisäämisestä vesilaitosten kesken sekä toivat esiin hyviä käytäntöjä riskien ja ongelmien hallitsemiseen. Työ tuo myös esiin vesilaitosten edustajien näkemyksen nykyisistä pohjavedenoton haasteista ja se toimii tilannekatsauksena nykyisestä vesilaitosten pohjavedenoton toimintaympäristöstä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Aleksi Wallin, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.