JultikaUniversity of Oulu repository

Hermosto pystyy uusiutumaan esimerkiksi vaurion jälkeen, joko korjaamalla vaurioituneet neuronit, tai luomalla kokonaan uusia neuroneita kantasoluista (neurogeneesi). Hermoston korjautuminen on yleisempää ääreishermostossa, sillä keskushermosto on neuronien korjautumista inhiboiva. Neurogeneesiä tiedetään tapahtuvan linnuilla ja nisäkkäillä, myös ihmisillä. Keskushermoston neurogeneesiä tapahtuu linnuilla laulukeskusten alueella, mutta nisäkkäillä vain hippokampuksessa ja hajukäämissä. Ihmiset poikkeavat muista nisäkkäistä siten, että ihmisten hajukäämiin ei synny uusia neuroneita. Sen sijaan ihmisillä aivojuovio on neurogeeninen alue aivoissa hippokampuksen lisäksi. Ääreishermoston neurogeneesiä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin keskushermoston, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että myös ääreishermostossa syntyisi uusia neuroneita. Neurogeneesin funktiota ei tiedetä vielä tarkkaan, mutta on todennäköistä, että neurogeneesillä on useita eri funktioita eri lajeilla.