JultikaUniversity of Oulu repository

Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajakoulutuksen vuonna 2017 voimaan astuvan opetussuunnitelman suunnitteluprosessia. Työssä kuvataan diskurssianalyysin avulla niitä yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia tekijöitä, jotka ovat taustalla opetussuunnitelmatyössä. Näitä taustatekijöitä tarkastellaan kriittisen pedagogiikan ja pragmatismin teoreettisista lähtökohdista. Työssä läpileikkaavana tutkimusongelmana pohdimme, kuinka pragmatismi ja kriittinen pedagogiikka näyttäytyvät tarkastellessa opetussuunnitelmatyön suunnitteluprosessia. Pragmatismin, kriittisen pedagogiikan ja opetussuunnitelmatutkimuksen näkemyksiä sisältävän teoreettisen viitekehyksen aineiston keräsimme kahlaamalla läpi aiheesta kirjoitettua kirjallisuutta, artikkeleita ja tutkimuksia. Päädyimme käyttämään paljon John Deweyn näkemyksiä pragmatismista ja Paulo Freiren ajatuksia kriittisestä pedagogiikasta niiden perustavanlaatuisten ja vaikutusvaltaisten luonteidensa vuoksi. Deweyn pragmatistinen ajatusmaailma ja Freiren yhteiskuntakriittiset näkemykset liippaavat myös useassa suhteessa läheltä toisiaan. Tutkimusosion aineiston keräsimme puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kevään ja kesän 2015 aikana haastatellen neljää henkilöä, jotka ovat mukana tässä suunnitteluprosessissa. Litteroituamme aineiston luimme sitä perusteellisesti läpi, kunnes siitä alkoi hahmottua puheen takana olevia suurempia teemoja. Tämän jälkeen jaottelimme teemat ja tiivistimme niitä yhä suurempien teemojen alle. Lopullisiksi teemoiksi, eli diskursseiksi, hahmottuivat seuraavat aiheet: yhteiskunnan asenteellista ilmapiiriä ilmentävät diskurssit, yhteisön toimintakulttuuria ilmentävät diskurssit, muutosta ilmentävät diskurssit, vaikuttamista ilmentävät diskurssit, koulutuksen taustatekijöitä ilmentävät diskurssit sekä ristiriitaiset diskurssit painotteisiin opintoihin liittyen. Tulokset-osiossa esittelemme aineistosta löytyvät keskeisemmät diskurssit tarkentavien tutkimusongelmien avulla. Tulkitsemme aineistosta löytyviä diskursseja heijastaen teoreettisen viitekehyksemme keskeisiä ajatuksia. Analyysissä ilmeni selkeästi yhteiskunnassa vallitseva poliittinen henki ja voimakas muutoksen halu. Toisaalta diskursseissa ilmeni myös ristiriitaa sekä omien näkemysten että toisten henkilöiden näkemysten välillä. Diskursseja tarkastellessa pragmatismin ja kriittisen pedagogiikan ajatukset näyttäytyivät ristiriitaisesti tämänhetkisten tehokkuutta ja auktoriteettia korostavien yhteiskunnallisten arvojen ja normien rinnalla. Koemme, että tutkimuksemme on onnistunut, sillä saimme vastauksia haluamiimme ongelmiin ja pystyimme yhdistämään yhteiskunnan vaikutukset osaksi pienempää toimintakulttuuria. Teemme tietysti tutkimusta omista lähtökohdistamme, mutta pyrimme perustelemaan tulkintamme teoreettisen viitekehyksen avulla. Jatkotutkimus voisi käsitellä esimerkiksi opiskelijoiden osallisuutta yliopistotason päätöksenteossa.