JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää luokanopettajien ja kuvataideopettajien käsityksiä luovasta prosessista, sekä sen merkityksistä kasvatustyössä. Tutkimus on hermeneuttis-fenomenografinen, sillä tutkimuksen kohteena ovat käsitykset luovasta prosessista. Tutkimuksella haluan selvittää perusteluja sille, miksi luova prosessi on tärkeää ottaa huomioon, ja miksi sille pitäisi antaa tilaa kasvatustyössä. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, että millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja kuvataideopettajilla on luovasta prosessista. Toinen tutkimuskysymys selvittää, millaisia merkityksiä luokanopettajat ja kuvataideopettajat antavat luovalle prosessille kasvatustyössä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys, sekä luovuuden ja luovan prosessin määritelmät. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen olemisen perusmuotoja ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus. Luova prosessi koetan usein kokonaisvaltaisesti. Kaksi tärkeintä kriteeriä luovuudelle ovat omaperäisyys ja tarkoituksenmukaisuus. Luova prosessi koostuu neljästä eri vaiheesta: ongelman keksiminen, kypsymisen vaihe, oivaltamisen vaihe sekä oikeellisuuden todentaminen (Wallas, 1926). Aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastateltavina on ollut kaksi luokanopettajaa ja kolme kuvataideopettajaa. Käytin kaikissa haastatteluissa samaa teemahaastattelurunkoa (Liite 1). Aineistolähtöisessä analyysissä syntyi kuusi kuvauskategoriaa: 1) luovan prosessin luonne, 2) luovan prosessin vaiheet, 3) tunteet luovassa prosessissa, 4) tärkeimmät asiat luovassa prosessissa, 5) luovaa prosessia tukevat ja rajoittavat tekijät, 6) luova prosessi oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessina. Luovaan prosessiin liitetään käsillä tekemisen ja oppimisen käsitteet. Siinä on myös sosiaalinen aspekti, sillä sen aikana ollaan yhteydessä ympäristön kanssa. Tärkeimpiä tutkimustuloksia on käsitys siitä, että luova prosessi on tärkeä asia kasvatuksen kannalta. Luovan prosessin aikana voi oppia esimerksi ympäristöstä ja omasta itsestä, ja sen aikana voi kehittää luovaa ongelmanratkaisukykyä. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia tunnekasvatukseen. Tärkeää on myös prosessin aikana koetut ilon ja onnistumisen kokemukset, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että luovalle prosessille tulisi lötää aikaa ja tilaa koulumaailmassa. Toteutuakseen luova prosessi vaatii avoimen ja turvallisen ilmapiirin, jonka luomisessa opettajalla on suuri rooli. Tutkimustuloksilla voidaan perustella luovien aineiden asemaa koulussa. Jatkotutkimuksen kannalta tämä tutkimus olisi hyvä pohja tutkia lasten kokemuksia luovasta prosessista.