University of Oulu

Rethinking tolerance : a hermeneutic inquiry of tolerance as a way of relating to diversity in 21st century Finland

Saved in:
Author: Haverinen, Moona1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042292
Language: English
Published: Oulu : M. Haverinen, 2016
Publish Date: 2016-06-06
Physical Description: 56 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Peltonen, Jouni
Räsänen, Rauni
Description:
Tolerance is one of the most complex concepts in modern political thought. This master’s thesis aims to create an understanding of the place of tolerance in a modern society, raising two main questions: What is tolerance? and What is the relevance of tolerance as a way of relating to diversity in a modern complex society, namely, Finland? This choice of topic is based on my personal interest in the recent developments in Finland, where a large amount of asylum seekers has resulted in a heated public discourse about tolerance. The aim is to find out if mere tolerance still holds a place in the Finnish society or if we should aim for something more such as accepting, even affirming diversity. This research is a qualitative theoretical inquiry in which the hermeneutic research methodology is utilized. Tolerance is analysed hermeneutically, basing on various texts that examine the concept from different points of view, and especially on a philosophical level of understanding. The research follows the post-positivist tradition, according to which one cannot expect to discover absolute truths or fully objective information when performing qualitative research. Also, the methodological nature of hermeneutics is subjective and the results largely depend on the researcher’s personal position. The interpretative nature of the inquiry is made visible through the structure of the thesis. The data of this research is divided into two groups: the ‘classics’ and the ‘21st century’ texts. The basis of the interpretation of the texts is the gadamerian hermeneutic circle and a four-phased hermeneutic inquiry. The first phase of inquiry consists of a description of the researcher’s pre-understanding of the topic, while also including a brief look into the special characteristics of tolerance in the Finnish context, as well as the concepts of diversity, difference, and social identity. The second phase is called the hermeneutic dialogue and it aims to shed light on the concept of tolerance through interpretation of chosen texts. This is followed by the fusion of horizons, in which the focus is on creating a new understanding of the topic by combining the researcher’s pre-understanding and the interpretation of the texts. The aim is to distinguish the ideas that are essential for understanding tolerance and for answering the research questions. Finally, in the fourth phase of the research, the understanding created by the inquiry is discussed more profoundly. The results of the research are two-fold. On the other hand, it is observed that due to its negative and patronizing starting point, tolerance in the traditional sense has outreached its usefulness and there is a need to construct a ‘new tolerance’. Yet, it is also pointed out that rejecting tolerance in 21st century Finland is essentially unreasonable. Human fallibility and diversity of values and ways of life lead to a situation where agreeing to disagree can be the most sensible thing to do. The place of tolerance is in between intolerant opposition and positive recognition. In a modern democratic society, the aim of peaceful coexistence and wish to avoid conflict form the basis for mutual tolerance. Moving from negative tolerance to a more expansive understanding, where differences are acknowledged and valued, is essential. Instead of arguing between tolerance and intolerance, the ultimate aim should be the normalization of living among difference and diversity.
see all

Suvaitsevaisuus on yksi modernin poliittisen ajattelun kompleksisimmista käsitteistä. Tämä tutkimus pyrkii luomaan ymmärrystä suvaitsevaisuuden paikasta modernissa yhteiskunnassa. Tutkimus nostaa esiin kaksi kysymystä: Mitä on suvaitsevaisuus? ja Mikä on suvaitsevaisuuden merkitys tapana suhtautua moninaisuuteen modernissa kompleksisessa yhteiskunnassa, erityisesti Suomessa? Tutkimuksen aihevalinnan taustalla on viimeaikainen kehityskulku Suomessa, jossa suuri turvapaikanhakijoiden määrä on johtanut julkisen suvaitsevaisuuskeskustelun aktivoitumiseen. Tavoitteena on selvittää, onko pelkällä suvaitsevaisuudella yhä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa, vai pitäisikö meidän tähdätä pidemmälle, kuten moninaisuuden hyväksymiseen tai vahvistamiseen. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen teoreettinen tutkimus, jossa hyödynnetään hermeneuttista tutkimusmetodia. Suvaitsevaisuutta analysoidaan hermeneuttisesti, tulkiten eri näkökulmia avaavia tekstejä erityisesti filosofisella ja abstraktilla tasolla. Tutkimus noudattelee post-positivistista traditiota, jonka mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei voida odottaa löydettävän yksiselitteisiä totuuksia tai täysin objektiivista tietoa. Lisäksi hermeneutiikan metodologinen luonne on subjektiivinen ja tulokset riippuvat pitkälti tutkijan positiosta. Tutkimuksen tulkinnallinen luonne tuodaan näkyväksi tutkielman rakenteen kautta. Tutkimuksen aineisto on jaettu kahteen ryhmään: klassikoihin ja 2000-luvun teksteihin. Tekstintulkinnan perustana toimii gadamerilainen hermeneuttinen kehä sekä nelivaiheinen hermeneuttinen tutkimus. Ensimmäinen vaihe koostuu tutkijan ennakkoymmärryksen kuvauksesta, katsauksesta suomalaisen suvaitsevaisuuden ominaispiirteisiin, sekä moninaisuuden, erilaisuuden ja sosiaalisen identiteetin käsitteiden esittelystä. Toisen vaiheen hermeneuttisen dialogin kautta pyritään valottamaan suvaitsevaisuuden käsitettä tulkitsemalla valittuja tekstejä. Tätä seuraa horisonttien fuusio, jossa painopisteenä on uuden ymmärryksen luominen yhdistämällä tutkijan ennakkoymmärrystä ja tekstien tulkintaa. Tavoitteena on määrittää ne ideat, jotka ovat olennaisia suvaitsevaisuuden ymmärtämiselle ja tutkimuskysymyksiin vastaamiselle. Lopuksi, tutkimuksen neljännessä vaiheessa käsitellään tutkielman luomaa ymmärrystä syvällisemmin. Tutkimuksen tulokset ovat kahtalaiset. Toisaalta, tulkitaan että negatiivisen ja holhoavan lähtökohtansa vuoksi suvaitsevaisuus perinteisessä mielessä on ylittänyt hyödyllisyytensä ja on syntynyt tarve rakentaa ’uusi suvaitsevaisuus’. Voidaan myös todeta, että suvaitsevaisuuden hylkääminen 2000-luvun Suomessa on pohjimmiltaan kohtuutonta. Ihmisen erehtyväisyys ja arvojen ja elämäntapojen moninaisuus johtavat tilanteeseen, jossa erimielisyyden hyväksyminen voi olla järkevin tapa toimia. Suvaitsevaisuuden paikka on suvaitsemattoman vastustuksen ja positiivisen tunnustamisen välissä. Modernissa demokraattisessa yhteiskunnassa rauhanomaisen yhteiselon ja konfliktien välttämisen tavoitteet luovat perustan vastavuoroiselle suvaitsevaisuudelle. Siirtyminen negatiivisesta suvaitsevaisuudesta laajempaan ymmärrykseen, jossa erilaisuus tunnustetaan ja sitä arvostetaan, on välttämätöntä. Sen sijaan, että väitellään suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta, perimmäisenä tavoitteena tulisi olla moninaisuuden ja erilaisuuden keskellä elämisen normalisointi.
see all

Subjects:
Copyright information: © Moona Haverinen, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.