University of Oulu

Säveltämisen vaikutus musiikillisen identiteetin kehittymiseen ammattimuusikoiden ja 5–6-luokkalaisten kertomana

Saved in:
Author: Lindelä, Teemu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042305
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Lindelä, 2016
Publish Date: 2016-06-06
Physical Description: 59 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Reviewer: Takalo, Susanna
Heikkinen, Hannu
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, miten säveltäminen vaikuttaa musiikillisen identiteetin kehittymiseen. Olen käyttänyt aineistona kahden ammattimuusikon ja viiden musiikkikerhossa säveltämistä harrastavan 5.- ja 6.-luokkalaisen haastatteluja. Toisena tutkimusongelmanani olen vertaillut näiden kahden ryhmän tarinoita musiikillisen identiteetin kehittymisestä säveltämisen avulla. Tutkielman taustalla on oma tarinani. Myös kerätystä tutkimusaineistosta löytyy tarinallisuuden piirteitä, minkä vuoksi olen päätynyt tekemään tutkielman narratiivisen tutkimuksen lähtökohdista. Aineiston analyysissa olen käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, ja tulokset olen johtanut analyysissa muodostuneesta teemoittelusta.

Tutkielmani aiheella on merkitystä koulussa erilaisten oppijoiden huomioimisen kannalta. Näen sen myös kannustavan luovien työtapojen käytön lisääntymiseen koulun musiikinopetuksessa, sekä ihmisen oman identiteetin selkiyttämistä kannustavana tekijänä. Teoreettinen viitekehys nousee John Deweyn pragma-tistisesta learning by doing -ajattelusta, jota olen käsitellyt Deweyn lisäksi Lauri Väkevän ja David J. Elliotin ajattelun pohjalta. Käsittelen teoriaosioissa myös säveltämistä, sekä identiteetin ja musiikillisen identiteetin muodostumista. Oman alalukunsa saa myös muusikko-termin pohtiminen.

Yhteenvetona totean, että säveltäminen vaikuttaa musiikilliseen identiteettiin eri välikäsien kautta. Se on esimerkiksi nostanut haastateltavien musiikillista aktiivisuutta. Haastateltavat myös kokevat olevansa musiikillisesti monimuotoisia, eivät pelkästään musiikin esittäjiä tai säveltäjiä. Mielenkiintoinen huomio on, miten aikuiset haastateltavat vierastavat itsensä kutsumista muusikoksi. Tämän katson johtuvan muusikko-termin aiheuttamasta suppeasta mielikuvasta. Se tunnutaan nähtävän pelkästään jonkin instrumentin taitavaa hallitsijaa, eikä esimerkiksi laulaja-lauluntekijätyyppistä henkilöä kuvaavana ilmaisuna. Alakoululaisten ja ammattimuusikoiden tarinoista löytyi sekä yhteneväisyyksiä että eroja. Oman muusikkouden määrittely tai suhtautuminen säveltämisen luonteeseen olivat samantapaisia molemmilla ryhmillä. Eroja löytyi esimerkiksi omien vahvuuksien nimeämisestä. Tutkielmani tärkeimmäksi merkitykseksi nostan opettajan vaikutuksen oppilaan identiteetin muodostumiselle. Tämän näen tärkeänä myös opettajan työn näkökulmasta; opettajan on oltava mahdollistaja erilaisten oppilaiden muusikkouden kehittymiselle. Vaikka työn tulokset eivät ole välttämättä yleistettävissä pienen tutkimusjoukon ja spesifin aiheen vuoksi, uskon että tämä tutkimus voi kannustaa opettajia luovien työtapojen käyttöön. Jatkotutkimusehdotuksia löydän esimerkiksi musiikkikerholaisten pidempiaikaisesta seuraamisesta ja heidän muusikkoutensa kehittymisestä 3–6-luokkien välillä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Teemu Lindelä, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.