University of Oulu

Vad händer efter språkbadet? : en enkätundersökning om tidigare språkbadelevers upplevelser angående sina egna språkfärdigheter, språkanvändning och attityder

Saved in:
Author: West, Mia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042326
Language: Swedish
Published: Oulu : M. West, 2016
Publish Date: 2016-06-06
Physical Description: 143 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pinola, Timo
Reviewer: Pinola, Timo
Björklund, Siv
Description:

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen päätavoitteena on selvittää mitä kielitaidoille, kielenkäytölle ja asenteille tapahtuu kielikylvyn jälkeen. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: mikä on entisten kielikylpyoppilaiden oma näkemys kielitaidoistaan, missä määrin he tällä hetkellä käyttävät ruotsia ja minkälaiset heidän asenteet ovat ruotsin kieltä ja kielikylpyopetusta kohtaan. Lisäksi selvitetään rajoitetummin entisten kielikylpyoppilaiden kielenkäyttöä ja kielitaitoja oman käsityksen mukaan myös muissa kielissä.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvaillaan kielikylpyopetusta yleisesti sekä aikaisempia tutkimustuloksia koskien kielikylpyoppilaiden ja aikaisempien kielikylpyoppilaiden kielitaitoja, kielenkäyttöä ja asenteita. Lisäksi käsitellän käsitettä kaksi- ja monikielisyys, Suomen kaksikielisyyttä sekä käsitteitä asenteet ja kieliasenteet. Kohderyhmä koostuu 103 entisestä kielikylpyoppilaasta, jotka ovat osallistuneet kielikylpyopetukseen kielikylpykouluissa ympäri Suomea. Tiedonantajat päättivät kielikylpyopetuksen vuosina 1997–2015.

Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva fenomenologinen survey-tutkimus, jossa on sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia piirteitä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi nettikysely, joka toteutettiin elomake -ohjelman avulla. Kysely sisältää sekä avoimia kysymyksiä että kysymyksiä kiinteillä vastausvaihtoehdoilla. Tulokset kysymyksiin, joissa on kiinteät vastausvaihtoehdot, analysoidaan kvantitatiivisesti, kun taas avoimien kysymysten tulokset analysoidaan kvalitatiivisesti käyttäen sisällön erittelyä analyysin lähtökohtana.

Tulokset osoittavat, että aikaisemmat kielikylpyoppilaat arvioivat omat kielitaitonsa suhteellisen korkeasti, jossa kuullunymmärtämistaidot arvioitiin vahvimmiksi, kun taas kirjalliset taidot arvioitiin heikoimmiksi. Noin puolet tiedonantajista pitää itseään kaksikielisenä, kun taas reilu kolmasosa pitää itseään monikielisenä. Tiedonantajilla näyttää olevan positiiviset asenteet ruotsin kieltä ja muita kieliä kohtaan; he näyttävät olevan kiinnostuneita kielistä ja ahkeria kielenkäyttäjiä sekä ruotsin kielessä että muissa kielissä. Lisäksi tiedonantajat näyttävät olevan erittäin tyytyväisiä kielikylpyopetukseen; selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielikylvystä on ollut paljon hyötyä, katsovat kielikylvyn vaikuttaneen käsitykseen omasta kaksi- tai monikielisyydestä sekä uskovat sen vaikuttaneen valmiuteen oppia uusia kieliä. Parasta kielikylpyopetuksessa katsottiin olevan itse opetusmetodi sekä sen tarjoamat kielitaidot. Kielikylpyopetusta voisi tiedonantajien mukaan kehittää siten, että tarjottaisiin enemmän ruotsinkielistä opetusta yläkoulussa, enemmän kielioppia, enemmän kannustamista ruotsin puhumiseen, enemmän kielikylpyopetusta yleisesti sekä enemmän äidinkielenopetusta/suomea. Useimmiten kielikylpyopetusta kuvaillaan sanoilla hyödyllinen, opettavainen, tärkeä ja mahdollisuus.

Tutkimustulokset ovat suhteellisen yleistettävissä ajatellen kohderyhmän suuruutta. Tutkimuksen yleistettävyyttä heikentää se, että tiedonantajien henkilökohtaisia kokemuksia ja asenteita tutkittiin, mikä ei anna sataprosenttisen totuudenmukaista kuvaa todellisuudesta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kielikylpyopetuksen kehitystyössä. Lisäksi kielikylpyopettajat voivat tutkimustulosten avulla saada ajatuksia ja ideoita siitä, miten kehittää omaa työtänsä kielikylpyopetuksessa.

see all

Abstrakt

Huvudsyftet med denna undersökning är att utreda vad som händer med språkfärdigheterna, språkanvändningen och attityderna efter språkbadet. De centrala forskningsfrågorna är: hurudana språkfärdigheter anser tidigare språkbadselever sig ha, hur mycket svenska använder de för tillfället och hurudana attityder de har gentemot det svenska språket och språkbadsundervisningen. Därtill utreds de tidigare språkbadselevernas språkanvändning och språkfärdigheter enligt egen uppfattning även i andra språk, dock i en mera begränsad utsträckning.

Den teoretiska referensramen redogör för språkbadsundervisningen allmänt samt tidigare forskningsresultat angående språkbadselevers och tidigare språkbadselevers språkfärdigheter, språkanvändning och attityder. Vidare diskuteras begreppet två- och flerspråkighet, tvåspråkigheten i Finland samt begreppen attityder och språkattityder. Undersökningens målgrupp består av 103 tidigare språkbadselever som gått i språkbadsundervisning i språkbadsskolor runtom i Finland. Informanterna slutförde språkbadet under åren 1997–2015.

Metoden för denna undersökning är en deskriptiv fenomenologisk surveyundersökning med både kvantitativa och kvalitativa drag. Materialinsamlingsmetoden för undersökningen är webbenkäter som gjordes via programmet elomake. Enkäten innehåller både öppna frågor och frågor med fasta svarsalternativ, varav resultaten på frågorna med fasta svarsalternativ analyseras kvantitativt, medan resultaten på frågorna med öppna svarsalternativ analyseras kvalitativt med innehållspecifikation som utgångspunkt för analysen.

Resultaten visar att de tidigare språkbadseleverna bedömer sina språkfärdigheter relativt högt, där hörförståelsefärdigheterna bedömdes som de starkaste medan de skriftliga färdigheterna bedömdes som de svagaste Ungefär hälften av informanterna anser sig vara tvåspråkiga, medan en dryg tredjedel anser sig vara flerspråkig. Informanterna visar sig ha positiva attityder gentemot det svenska språket och andra språk; de verkar vara språkintresserade sam visar sig vara flitiga användare av svenska och andra språk. Därtill visar sig informanterna vara mycket nöjda med språkbadsundervisningen; en klar majoritet anser sig haft mycket nytta av språkbadsundervisningen, anser att språkbadet har påverkat uppfattningen om den egna två- eller flerspråkigheten samt påverkat beredskapen att lära sig nya språk. Det bästa med språkbadsundervisningen anses oftast vara själva undervisningsmetoden och språkfärdigheterna i svenska som den erbjudit. Språkbadsundervisningen kunde utvecklas enligt informanterna genom att ha mera undervisning på svenska i högstadiet, mera grammatikundervisning, mera uppmuntran till att tala svenska, mera språkbadsundervisning överlag samt mera modersmålsundervisning/finska. Språkbadsundervisningen beskrivs mest återkommande med orden nyttigt, lärorikt, viktigt och möjlighet.

Med tanke på målgruppens storlek är resultaten av denna undersökning relativt generaliserbara. Det som försvagar generaliserbarheten i denna undersökning är att informanternas personliga upplevelser och attityder undersöks, vilket inte kan ge en hundraprocentigt sanningsenlig bild av helheten. Resultaten av denna undersökning kan användas i utvecklingsarbetet av språkbadsundervisningen. Även språkbadslärare kan genom denna undersökning få tankar och idéer om hur man kunde utveckla sitt eget arbete inom språkbadsundervisning.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mia West, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.