JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitämme varhaiserityisopettajien käsityksiä lasten kielen ja kommunikaation kehityksen haasteiden tunnistamisesta ja AAC-menetelmien käytöstä lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen tukena päiväkodissa. Lisäksi tarkastelemme tutkimuksessamme varhaiserityisopettajien käsityksiä AAC-menetelmien käyttöä edistävistä tekijöistä päiväkodissa.

AAC-menetelmillä (eng. augmentative and alternative communication) tarkoitetaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Yleisimpiä päiväkodeissa käytettäviä AAC-menetelmiä ovat tutkimuksemme ja kokemuksemme mukaan erilaiset kuvat ja tukiviittomat.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme lapsen kielen ja kommunikaation kehitystä, sen eri vaiheita sekä lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen haasteita. Avaamme myös, miten lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen haasteita tunnistetaan ja tuetaan varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tarkastelemme eri AAC-menetelmiä ja niiden käyttöä puhetta tukevina ja korvaavina kommunikaatiomenetelminä.

Toteutimme tutkimuksemme laadullisena, fenomenografisena tutkimuksena kesän 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana. Tutkimme teemahaastattelun avulla viiden varhaiserityisopettajan käsityksiä tutkimusaiheestamme. Aineiston analyysin toteutimme nelivaiheisen fenomenografisen analyysitavan mukaisesti. Analyysiprosessia ja tutkimustuloksiamme olemme kuvanneet kuvioin ja taulukoin analyysiprosessin läpinäkyvyyden ja luotettavuuden lisäämiseksi.

Tutkimustuloksistamme ilmenee, että tärkeintä lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen haasteiden tunnistamisessa on päiväkotiryhmien kasvattajien tekemät havainnoinnit päiväkodin arjessa. Erilaisten arviointimenetelmien avulla varhaiserityisopettajat tarkentavat kasvattajien tekemiä havaintoja lapsen kielen kehityksen mahdollisista haasteista. Päiväkotiryhmien kasvattajilla tarkoitamme tässä tutkimuksessa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. AAC-menetelmiä käytetään lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen tukena päiväkodissa monin eri tavoin. Kielen ja kommunikaation kehitystä tuetaan tukemalla lapsen puheen tuottamista monipuolistamalla ja rikastuttamalla lapsen kerrontaa kuvien avulla. AAC-menetelmillä tuetaan lapsen kielen ja kommunikaation kehitystä tukemalla lapsen arjen sujumista esimerkiksi jäsentämällä lapsen päivää päiväjärjestyskuvilla. Kielen ja kommunikaation kehitystä tuetaan esimerkiksi tukemalla lapsen käsitteiden oppimista esimerkiksi käyttämällä kuvia ja viittomia lapsen muistin ja keskittymisen visuaalisena tukena. AAC-menetelmien käyttöä päiväkodissa puolestaan edistää tutkimuksemme mukaan AAC-menetelmien helppo saatavuus, varhaiserityisopettajien antama tuki kasvattajille ja kasvattajien asenteeseen ja tietoisuuteen vaikuttaminen sekä yhteistyön tekeminen kasvattajien, varhaiserityisopettajien, vanhempien sekä puheterapeuttien kanssa AAC-menetelmien käyttöönotossa.

Tutkimuksemme tulokset eivät ole laajalti yleistettävissä, vaan niiden tarkoituksena on kuvata viiden varhaiserityisopettajan käsitysten samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia tutkittavasta ilmiöstä.

Tutkimuksemme palvelee erityisesti varhaiserityisopettajia ja päiväkodin kasvattajia, jotka haluavat lisää tietoa lapsen kielen ja kommunikaation kehityksestä ja haasteiden tunnistamisen keinoista päiväkodeissa. Lisäksi tutkimuksemme antaa tietoa AAC-menetelmien käyttötavoista ja mahdollisuuksista lapsen kielen ja kommunikaation kehityksen tukemiseksi päiväkodissa.