JultikaUniversity of Oulu repository

Vuorovaikutus sijoittuu humanistispsykologisen ihmisen kogntiiviseen osa-alueeseen ja todentuu sosiaalisen konstruktivismin kautta. Se käsittää sanallisen ja sanattoman ilmaisun lisäksi tiedostetun ja tiedostamattoman ilmaisutason. Oppija ja opettaja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden luokkahuone- ja opetustilanteissa koulukontekstissa. Mutta millaisia välineitä ja menetelmiä opettaja käyttää luodessaan vuorovaikutuksellisia tilanteita? Tutkimukseni tavoitteena on kuvata konkreettisin esimerkein opettajan käyttämiä keinoja ja menetelmiä koulukontekstin luokkahuone- ja opetustilanteessa. Vuorovaikutus on pitänyt pintansa kiinnostavana kouluun sijoittuvana tutkimuskohteena, jonka puolesta puhuvat muun muassa Liisa Tainion ja Eila Syrjäläisen tutkimukset, sekä kasvatustieteen alan klassikoihin kuuluva Philip. W. Jacksonin tutkimus. Tämän Pro gradu -tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsitellään lisäksi tarkemmin käsitteitä sosiaalinen kompetenssi ja Filosofiaa lapsille -menetelmä, sekä kasvatusalaan, kasvatustehtävään ja vuorovaikutukseen liittyviä rooleja ja rakenteita. Pro gradu -tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, joka havainnointimenetelmää soveltaen muodostetun aineiston kautta pyrkii konkreettisesti kuvaamaan oppijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta opettajan näkökulmasta. Aineistonkäsittelyssä hyödynnetään laadulliselle tutkimukselle ominaista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla esiin nostetut tutkimustulokset esitetään tekstimuodossa. Tutkimustulokset paljastivat opettajan kannustavan ja rohkaisevan oppijoitaan niin sanallisella kuin sanattomallakin ilmaisutasolla. Opettaja reagoi oppijaan negatiiviseen käyttäytymiseen ensisijaisesti sanattomalla ilmaisulla saattamatta oppijaa negatiiviseen valoon. Tutkimustuloksissa esille nousevat erilaiset tilanteet vuorovaikutuksessa, kuten opettajan jakamat tehtävät ja ohjeistukset, vastausta vaille jäävät kysymykset sekä toivotut ja täydennettävät kysymykset.