JultikaUniversity of Oulu repository

Työntekijöiden sosiaalisen median käyttö on noussut organisaatioiden kiinnostuksen kohteeksi viime vuosina. Sosiaalisessa mediassa työntekijän ääni kuuluu rehellisenä ja usein myös julkisena, minkä organisaatiot kokevat sekä uhkana että mahdollisuutena. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli tutkia työntekijän äänen eri sävyjen kuulumista työntekijöiden julkisissa Twitter-viesteissä eli twiiteissä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkin, edustavatko twiitit aiemmasta teoriasta löytyviä luokkia. Tutkimukseni nojaa työntekijän äänen teoriaan (engl. employee voice), joka on osa EVLN-teoriaa (engl. Exit, Voice, Loyalty, Neglect). Työntekijän ääni tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta sanoa mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon niin suoraan kuin epäsuoraankin, sekä virallisia että epävirallisia kanavia käyttäen. Tutkimuksen analyysirunko on Dundon, Wilkinson, Marchington & Ackers 2004 luoma työntekijän äänen jako perinteiseen työntekijän ääneen, yhteisön ääneen, osallistuvaan ääneen ja vastavuoroisuuden ja kumppanuuden ääneen. Aineisto sisältää 21 998 twiittiä seitsemältä eri informantilta. Luokiteltuani aineistosta löytyvät työtwiitit lisäsin analyysirunkoon kategorian muut, joka sisältää ammatillisen minän ääntä ja jutustelua. Aineistoni perusteella työnantajien pelot ovat ylimitoitettuja, sillä aineiston työtwiiteistä 95,6 % motivoitui positiivisesti tai neutraalisti. Vaikka sosiaalisessa mediassa viestiessä kriisiviestintästrategia on aina hyvä olla valmiina, tämän tutkimuksen perusteella työntekijä sosiaalisessa mediassa on selkeästi mahdollisuus uhan sijaan.