JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmani aiheena on naisprostituoituja kohtaan koetun toiseuden sekä miessubjektin rakentuminen ensimmäisellä vuosisadalla eläneen roomalaisen runoilijan Martialiksen epigrammeissa. Toiseus ymmärretään tutkimukseni puitteissa ennen kaikkea sosiaalisen etäisyyden ja vierauden kokemiseksi. Miessubjekteilla tarkoitetaan Martialiksen teksteissä esiintyviä miehisiä hahmoja, jotka jollain tapaa ilmentävät toimijuutta sekä roomalaista miehuutta. Tutkimuksen lähtökohtaisena asetelmana on runoilijan muodostaman roomalaisten prostituoitujen kuvan sekä prostituoitujen ja miestoimijoiden välisen vuorovaikutussuhteen ja hierarkkisen asettautumisen tarkastelu. Martialis on valittu tutkimuksen päälähteeksi, koska hän todistetusti kiinnittää teksteissään paljon huomiota ihmisten välisiin suhteisiin sekä roomalaiseen seksuaalikäyttäytymiseen. Ensisijaisena tutkimusmetodina käytän Peter Stallybrassin ja Allon Whiten tutkimuksessa The Politics and Poetics of Transgression (1986) esitettyä teoriaa siitä, miten subjektinmuodostus tapahtuu luomalla nk. alempiarvoinen toinen, joka esitetään normatiivisuuteen pyrkivästä, sosiaalista ylempää edustavasta subjektista eriävänä. Keskeistä on näiden ylemmän ja alemman kohtaaminen sekä niihin liitetyt symboliset assosiaatiot, joita luotu diskurssi hyödyntää. Tutkimukseni perushypoteesina on, että tarkastellussa aineistossa prostituoidun hahmoa käytetään miehisen subjektin ja tämän kokemusten määrittelyyn, mikä ilmentäisi prostituoituja kohtaan koettua toiseutta sekä heidän symbolista arvoaan. Oletuksena on, että miehen ja naisprostituoidun välinen seksuaalinen kanssakäyminen esitetään merkityksellisenä, samoin kuin näiden välinen sosioekonominen suhde. Transgressio eli sosiaalisten rajojen ja konventioiden rikkominen nähdään keskeisenä tekijänä eri hahmojen ja näiden välisten suhteiden määrittelyssä, sillä se paljastaa näiden rajojen olemassaolon ja niitä määrittäneet arvot. Prostituoitujen representaatioiden ja miessubjektien rakentumisprosessin perusteella on mahdollista pohtia, mitkä kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttivat niiden syntyyn ja miksi niistä muodostui sellaisia, jollaisina Martialis ne esittää. Keskeisinä tutkimustuloksina ilmenee, että Martialiksella prostituoitujen representaatiot ovat avainasemassa miehisten subjektien muodostusprosessissa. Seksuaalisesti alistuvana hahmona prostituoitu esitetään roomalaisen miehen äärimmäisenä vastakohtana, mikä korostaa hahmon symbolista merkitystä. Relevantiksi vertailukohteeksi prostituoidulle osoittautuu roomalaisen matroonan eli vaimon hahmo, jonka Martialis esittää miehistä toimijuutta tavoittelevana uhkatekijänä. Näin ollen passiivinen prostituoitu puolestaan edustaa sovinnaisempaa naisseksuaalisuutta. Miessubjektien keskuudesta ylitse muiden nousee Martialiksen ensimmäisen persoonan muodossa esiintyvä primäärisubjekti, joka näyttäytyy aina seksuaalisesti hallitsevana ja normatiivisena toimijana, kun taas toissijaisiin miessubjekteihin yhdistetään niitä epäsovinnaisia ominaisuuksia, jotka tekevät prostituoiduista kehollisesti ja moraalisesti saastuneita. Eri hahmojen välisiä suhteita määrittää ensi sijassa elimellinen seksuaalinen relaatio, joka sekoittuu roomalaisen yhteiskunnan jyrkkään sosiohierarkiaan. Keskeiseksi nousee miehisten toimijoiden velvollisuus oman kehollisen ja sosiaalisen eheyden säilyttämiseen. Näin ollen seksuaaliset aktit ilmenevät aggressiivisina toimina, joiden tarkoituksena on halujen kohteen alistaminen. Epäsovinnaiset aktit johtavat saastumiseen sekä miehuuden olemusta määrittävän integriteetin tuhoutumiseen. Prostituoiduille seksuaalisesti alistuvat toissijaiset miessubjektit omaksuvat näiden saastaisuuden, ja tämä transgressio osoittaa ne rajat, joita määrittivät roomalaisen yhteiskunnan sukupuolille ja sosiaalisille ryhmille asettamat konventiot. Martialis siis käyttää roomalaisen yhteiskunnan marginaalissa sijaitsevia prostituoituja ihanteellisen miessubjektin luomisessa esittämällä nämä ekskluusion kautta roomalaisen miehen etäisimpänä toisena. Koska prostituoidut kuitenkin esitetään sekä inhon että halun kohteina, on tämä asetelma väistämättä ristiriitainen. Olennaisinta on se symboliikka, jota hän prostituoiduilta omaksuu.