JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan tieto- ja viestintätekniikan roolia Euroopan unionin koulutuspoliittisissa julkaisuissa ja ohjelmissa vuosien 1995–2001 välisenä aikana. Pääaineisto koostuu Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston julkaisuista. Lisäksi pääaineistoon kuuluivat eri koulutusohjelmat kuten Leonardo da Vinci- ja Sokrates-ohjelmien toiset vaiheet. 1990-luvun alussa Euroopan unioni oli uusien haasteiden edessä. Kehittyvä teknologia, työttömyys, vanheneva väestönrakenne, globaalit markkinat ja kilpailu saivat Euroopan unionin päättäjät etsimään haasteisiin uusia ratkaisuja. Euroopan unionissa oli kasvanut näkemys, että oltiin siirtymässä tai oltiin jo siirrytty tietoyhteiskuntaan, yhteiskuntaan joka perustui tietoihin, taitoihin ja uuteen teknologiaan. Sen vuoksi koulutuspolitiikka nousikin unionin uudeksi välineeksi vastata näihin haasteisiin. Erityisesti elinikäinen oppiminen ja sitä kautta tieto- ja viestintätekniikka nostettiin keskeiseen asemaan eurooppalaisten koulutusjärjestelmien uudistuksessa. Vuonna 1995 komissio julkaisi yhden historiansa vaikuttavimmista koulutuspoliittisista julkaisuista. Tämä julkaisu oli valkoinen kirja Opettaminen ja oppiminen kohti kognitiivista yhteiskuntaa, jossa hahmoteltiin tulevaisuuden yhteiskuntaa ja koulutusta. Valkoisen kirjan perusteella analyysissä muodostettiin viisi Euroopan unionin koulutuspolitiikkaan sisältöön liittyvää tieto- ja viestintätekniikka (TVT)-teemaa. Teemat olivat 1) TVT:n kehitys opetuskäyttöön, 2) opettajien TVT koulutuksen lisääminen, 3) TVT:n käyttömahdollisuuksista tiedottaminen, 4) julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen ja 5) oppilaitoksien varustaminen uudella tekniikalla. Nämä samat TVT-teemat toistuivat myös muissa Euroopan unionin julkaisuissa vuosien 1995–2001 välisenä aikana. Vuoteen 2000 mennessä tieto- ja viestintätekniikka oli jo keskeisessä asemassa Euroopan unionin eri julkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikan roolin kasvaminen alkoi myös näkyä selkeämmin EU:n koulutuspoliittisissa ohjelmissa ja toimissa. Vuosina 1995–2001 koko EU:n koulutuspolitiikka eli muutoksien aikaa. Lissabonin strategian myötä EU:n koulutuspoliittinen asema vahvistui, minkä vuoksi myös tieto- ja viestintätekniikan asema vahvistui. Toukokuussa vuonna 2000 komissio julkaisi eLearning-aloitteen ja maaliskuussa vuonna 2001 eLearning-toimintasuunnitelman, jotka molemmat olivat osa Lissabonin strategiaa. Nämä julkaisut kokosivat yhteen tarkasteluajanjakson tieto- ja viestintätekniikan koulutuspoliittisen sisällön. Julkaisujen tarkoituksena oli korjata EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien puutteet tieto- ja viestintätekniikassa. eLearning-asiakirjojen lopputuloksena Tieto- ja viestintätekniikasta oli tullut koulutuspolitiikan keskeinen osa ja siihen panostettiinkin EU:ssa massiivisesti. TVT-teemat olivat selkeä osa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää koulutuspolitiikkaa tarkasteluajanjaksoni aikana.