University of Oulu

Virtavesien kunnostustarpeen arviointi ja luokittelu kalataloudellisin perustein Oulujoen vesistöalueella

Saved in:
Author: Laajala, Esa1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Environmental Engineering
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609302859
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Laajala, 2016
Publish Date: 2016-10-03
Physical Description: 54 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Klöve, Björn
Reviewer: Klöve, Björn
Tertsunen, Jermi
Description:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) edistävät alueillaan vesistöjen kunnostusta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) jakaa ELY-keskuksille vuosittain valtion tulo- ja menoarvion mukaisesti rahoitusta kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamiseen. Kunnostuskohteiden ja -hankkeiden tärkeyttä arvioidaan etukäteen, jotta rahoitus kohdentuisi oikein. Tätä tarkastelua varten tarvitaan arviointi- ja luokittelumallia, jota kehitettiin tässä työssä. Kunnostushankkeiden arviointi- ja luokittelumalli kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun virtavesien kalataloudellisen kunnostusohjelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteena oli kehittää mallista laajemmin sovellettava ja hyödynnettävä, ei pelkästään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun olosuhteisiin sopiva. Mallin avulla kunnostushankkeita arvioitiin ja luokiteltiin kunnostustarpeen, kalataloudellisten vaikutusten, kunnostuksesta saatavien hyötyjen sekä hyötyä laskevien tekijöiden määrän ja laadun perusteella. Mallin laskemaa kokonaispistemäärää lisäsivät kohteen morfologia, kunnostustarve, vaeltavien ja paikallisten lohikalojen elinympäristöjen eli habitaattien määrän kasvaminen ja laadun paraneminen sekä nahkiaisen, ravun tai jokihelmisimpukan elinolosuhteiden paraneminen. Kokonaispistemäärää alensivat kunnostuskohteen sijainti suhteessa alueen esteellisyyteen (padot, vaellusyhteyden puuttuminen), kunnostustoimenpiteen heikko tuotos/panos -suhde ja alueen heikko vedenlaatu. Kunnostustarvetta arvioitiin aiemman tutkimustiedon ja asiantuntija-arvion perusteella sekä sidosryhmäkyselyn avulla. Arviointi- ja luokittelumalli laski hyödyt ja haitat yhteen, jolloin tulokseksi saatiin kokonaispistemäärä, jonka mukaan kunnostuskohteet voitiin luokitella. Mallitarkastelussa ja kunnostuskohteiden luokittelussa käytettiin esimerkkivesistönä Oulujoen vesistöaluetta. Mallitarkastelun ja luokittelun tuloksena kunnostuskohteet jakaantuivat kokonaispistemäärien mukaan kolmeen kategoriaan. Alueellisessa kunnostusohjelmassa I-kategoriaan sijoittui kaikkiaan 48 kunnostuskohdetta (20,43 %), kun vastaava luku Oulujoen vesistön osalta oli 28 (18,06 %). Tässä työssä koottua arviointi- ja luokitteluaineistoa on mahdollista jatkossa täydentää, jolloin tulosten luotettavuus ja kattavuus paranevat sekä kohteiden vertailtavuus helpottuu ja yksinkertaistuu. Malli soveltuu hyödynnettäväksi laajemminkin erilaisiin virtavesien kunnostuskohteisiin ja olosuhteisiin.
see all

Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) are promoting the restoration of waters in their areas of response. The Ministry of Agriculture and Forestry (MAF) finances the restoration of running waters via ELY -Centres by the annual budget of the state. The importance of restoration targets and restoration projects are assessed beforehand so that the financing would focus right. In this thesis it is developed an evaluation model, which is needed for the assessment. The assessment and classification model of restoration projects was developed when preparing a restoration program for running waters of North Ostrobothnia and Kainuu areas. With the help of the model the restoration projects were assessed and classified on the basis of restoration needs, impacts for fisheries value, biological and ecological effects, advantages to be obtained from the restoration and factors that may reduce advantages. The score calculated by the model was increasing because of morphological needs, the growth of the potential areas of migrating and local salmonid habitats, the improvement of the habitat quality and the improvement of the lamprey's, crayfish's or river pearl mussel's habitat. The score was decreasing because of the location of the restoration target in relation to the incapacity of the area (the dams and other migration blocks), weak results of restoration measures (output / input ratio) and poor water quality in the drainage basin. The restoration needs were assessed on the basis of earlier exploring studies and research results, expert evaluation and with the help of the inquiry made to stakeholders. The assessment model counted the advantages and drawbacks to a final score when it was possible to classify the restoration targets. The Oulujoki watershed was used as an example in the model examination and the classification of restoration targets. The restoration targets were divided according to the aggregates into three categories as a result of a model examination and classification. In a regional restoration program in the category I altogether 48 restoration targets (20,43%) were placed when the corresponding figure for the water system of Oulujoki was 28 (18,06%). It is possible to supplement in the future evaluation and classification material that has been collected in this work in which case the reliability and scope of the results improve and the comparability of targets is facilitated and becomes more simply. The model is suitable for to be also more widely utilised to the different restoration targets and conditions of rivers.
see all

Subjects:
Copyright information: © Esa Laajala, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.