Tupia, saleja ja karjasuojia : keramiikan käyttö kuudessa rakennuksessa Kokkolassa, Oulussa ja Torniossa
Ahverdov, Anna (2016-10-26)
Ahverdov, Anna
A. Ahverdov
26.10.2016
© 2016 Anna Ahverdov. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610282953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610282953
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsiteltiin keramiikan kulutusta ja käyttöä tarkastelemalla eri keramiikka- ja astiatyyppien määriä, painoja sekä sijoittumista eri rakennusten osiin 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa. Kokkolasta, Oulusta ja Torniosta valittiin jokaisesta yksi asuinrakennukseksi ja yksi karjasuojaksi tulkittu rakennuksen jäännös, joiden alueelta löytynyttä keramiikkaa analysoitiin. Kaupungit olivat uudella ajalla kulttuurisesti vahvasti toisiinsa sidoksissa, sillä ne perustettiin samoihin aikohin 1600-luvun alussa osana merkantilistista talouspolitiikkaa ja niiden kaikkien kauppa oli vahvasti sidoksissa Tukholmaan. Tutkielmassa saatiin selville, että asuinrakennuksissa olevat astiamuodot kertovat niiden käytöstä. Keittoastioiden suuri määrä viittasi asuintupaan ja säilytys- ja tarjoiluastioiden suuri määrä viittasi osittain säilytyskäytössä olleeseen salitilaan. Toisaalta huomattiin, että astiat saattoivat saada monia eri käyttötarkoituksia, mikä näkyy tarjoiluastioiden suuressa määrässä kaikilla kohteilla. Karjasuojissa esiintyi erityisesti tarjoiluastian kappaleita, mikä voi joko kertoa niiden käytöstä maidon prosessoinnissa tai vaihtoehtoisesti siitä, että paikkaa käytettiin tunkiona, johon rikkinäisten astioiden sirpaleet heitettiin. Vaikka päällisin puolin keramiikkajakauma vaikutti suhteellisen samanlaiselta joka kaupungissa, koristelun muodot paljastivat myös jonkin verran eroavaisuuksia eri kaupunkien välillä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]