JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää esikoulusta kouluun siirtymistä lasten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksemme oli: Miten lapset kokevat esikoulusta kouluun siirtymisen arjessa? Siirtymää on tutkittu enemmän aikuisten näkökulmasta, joten lasten ääni ei ole päässyt riittävästi kuuluviin lapsille merkityksellisen elämänvaiheen tutkimisessa. Tutkimuksellamme pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Tutkimuksemme on laadullinen ja metodologisesti fenomenologinen sen kokemusta tutkivan luonteensa vuoksi. Keskeisenä taustateoriana on Bronfenbrennerin bioekologinen malli, jonka mukaan lapsen rooli kehittyy lähiprosesseissa hänen ympäristönsä kanssa.

Keräsimme aineistomme haastattelemalla kolmea esikoululaista ja neljää ensiluokkalaista, eli yhteensä seitsemää lasta. Haastattelut olivat rakenteeltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Toteutimme ne kahta haastattelua lukuun ottamatta lasten omissa kodeissaan. Kaksi haastattelua tapahtui lasten sukulaiskodeissa. Haastateltavat olivat meille entuudestaan tuttuja. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytimme fenomenologishermeneuttista IPA-menetelmää.

Tutkimuksemme osoittaa, että lasten arki koostuu useista eri ulottuvuuksista. Osa näistä ulottuvuuksista saattaa pysyä suhteellisen muuttumattomina läpi koko ajanjakson esikoulusta ensiluokalle, kuten esimerkiksi kaverisuhteiden merkitys arjessa korostui läpi tutkimuskontekstin ajallisen ulottuvuuden. Lapset kokivat myös muutoksia useissa arjen ulottuvuuksissa, kuten uuteen toimintakulttuuriin siirtymisessä. Esikoulun arki koettiin hyvin leikkikeskeiseksi sekä vapaamuotoiseksi, kun taas ensiluokan arki koettiin oppimiskeskeiseksi tehtävien tekemisen tilaksi. Leikki ei kuitenkaan täysin kadonnut ensiluokalle siirryttäessä, vaan sen tila oli vain rajoittuneempi, sillä sitä ilmeni pääasiassa vain välitunneilla. Lisäksi vastuun lisääntyminen ensiluokkalaisen rooliin siirryttäessä oli selkeä muutos, jonka siirtymä toi mukanaan. Yksi merkittävimmistä havainnoistamme oli se, että tulevaa ensiluokan opettajaa jännitettiin yleisesti. Arjen tutkimisen kannalta on merkityksellistä toiminnan roolin painottuminen lasten kokemuksissa.

Lasten kokemusten tutkiminen on tärkeää, sillä lapsen asenne koulunkäyntiä kohtaan muodostuu suhteellisen pysyväksi ensimmäisen kouluvuoden aikana, millä on vaikutusta myös lapsen tulevaan koulumenestykseen. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta oli tärkeää antaa lapsille tilaa kertoa kokemuksistaan ja mahdollisuus ohjata keskustelujen kulkua haastatteluiden aikana. Myös haastatteluympäristön valinnalla pyrimme lisäämään tutkimuksemme luotettavuutta, sillä lapsi kokee kodin omaksi turvalliseksi ympäristökseen. Haastateltavien anonymiteetti on säilytetty läpi tutkimuksen teon. Olemme kysyneet sekä haastateltavien lasten että heidän vanhempien suostumukset heiltä henkilökohtaisesti. Tutkimuksen uskottavuutta lisää se, että aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin.