University of Oulu

Korpilakkoja vai leipätaisteluja? : pohjoisten sanomalehtien suhtautuminen Peräpohjolan vuosien 1920 ja 1926 saha- ja satamalakkoihin

Saved in:
Author: Hiltula, Kimmo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612013144
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Hiltula, 2016
Publish Date: 2016-12-13
Physical Description: 159 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Salo, Matti
Enbuske, Matti
Satokangas, Reija
Reviewer: Salo, Matti
Kinnunen, Tiina
Description:
Tutkielmassa on selvitetty, kuinka paljon neljän puolueen pohjoisimmat äänenkannattajat kirjoittivat Kemin seudun saha- ja satamalakoista kesinä 1920 ja 1926. Lisäksi tutkielmassa on analysoitu kirjoitetusten sisältöä sekä selvitetty syitä, miksi lehtien sivuilla päätyivät kyseiset kirjoitukset. Tarkastelussa on ollut pääkirjoitusten lisäksi myös tapahtumauutiset sekä yleisönosastokirjoitukset. Eri tyyppisiä kirjoituksia lähestytään lähtökohtaisesti saman arvoisina, sillä kaikki lehtien sivuille päätyneet kirjoitukset julkaistiin lehdentekijöiden suostumuksella. Lehtien julkaisemista kirjoituksista on tutkielmassa tehty määrällinen analyysi, jossa ilmenee kirjoitusten määrän lisäksi niissä esiintyneet aiheet ja teemat. Aiheet on jaettu kolmeen ryhmään: lakon oikeutukseen, lakkoon liittyviin väkijoukkoihin ja muihin aiheisiin. Aiheet puolestaan on jaettu teemoihin. Lakon oikeutuksen kohdalla teemat ovat lakon näkeminen joko palkkataisteluna tai laittomana lakkona eli korpilakkona, jolla oli poliittisia tavoitteita. Väkijoukkokirjoitusten teemoina olivat lakkoilevat työläiset ja lakon aikana töitä tekevät ihmiset, niin värvätyt lakonmurtajat kuin värväämättömätkin. Ryhmä muut on jaettu neljään teemaan: taloutta, julkisen vallan käyttöä, ulkomaita sekä työnantajien muuta kuin lakkoon liittyvää toimintaa käsitelleisiin. Tutkielman sivumääristä suurin osa on käytetty kirjoitusten sisällölliseen analyysiin sekä kirjoituksissa esitettyjen asioiden kytkeytymisessä lakkojen ulkopuoliseen maailmaan, varsinkin poliittiseen ajatteluun. Sisällön tutkimisessa metodi on historiallis-kvalitatiivinen ja sidoksissa poliittisen historian tutkimuksen traditioon. Tarkastelun kohteena olevat sanomalehdet olivat puolueidensa pohjoisimpia äänenkannattajia. Kemissä ilmestynyt Pohjolan Sanomat oli Oulun pohjoisen vaalipiirin valtapuolueen, maalaisliiton äänenkannattaja. Tutkimusajankohtana niin Pohjan Kansan kuin Pohjan Voimankin nimellä ilmestynyt sanomalehti oli kommunistinen. Oulussa ilmestynyt lehti oli ilmoittautunut kulloisenkin laillisen, kommunistisen puolueen tai vaaliliiton äänenkannattajaksi. Tornion Lehti oli edistyspuolueen, Perä-Pohjolainen ja Perä-Pohja kokoomuksen äänenkannattajia. Pohjolan Sanomat suhtautui lakon osapuolista myötämielisemmin lakkoilijoihin kuin Kemi-yhtiöön ja muihin työnantajiin. Pohjolan Sanomien linjasta määräsi vahvasti lehden päätoimittaja Uuno Hannula, joka oli aatemaailmaltaan alkiolainen ja sijoittui maalaisliiton sisällä puoluevasemmistoon. Pohjolan Sanomat korosti molempina tarkasteluaikoina lakkojen palkkataisteluluonnetta. Pohjolan Sanomat asettui alkiolaisuuden hengessä köyhän asialle. Lisäksi Hannulan ja tärkeimmän työnantajan, Kemi-yhtiön välejä rasittivat Pohjolan Sanomien aikaisemmat kirjoitukset yhtiön kylmäkiskoisuudesta työntekijöitään kohtaan. Pohjolan Sanomat vastusti kuitenkin kommunismia. Vuoden 1926 lakon yhteydessä Pohjolan Sanomat vaati aktiivisesti valtion sovittelua. Vaatimus myös toteutui. Pohjolan Sanomat oli muita tutkittuja lehtiä kiinnostuneempi lakon taloudellisista vaikutuksista osapuoliin sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Pohjan Kansan ja Pohjan Voiman näkemys työtaisteluista oli ymmärrettävästi vahvasti lakkoilijoiden puolella. Lehden uutiset ja muut kirjoitukset olivat usein vanhan työväenliikkeen perinteen mukaisia, puolueorganisaatiolla ei ollut mahdollisuuksia määrittää yksittäisten kirjoitusten sisältöä. Toimittajat joutuivat uutisoinnissaan itse tulkitsemaan kommunismia, kirjoittajien äärivasemmistolaisuudesta ei ollut epäilystäkään. Vuoden 1920 lakkojen aikaan Perä-Pohjolainen asettui vahvasti työnantajan näkemysten kannalle, sen mukaan palkankorotusvaatimukset olivat vain savuverho, jonka taakse häivytettiin todellinen, tavoite työläisten vaiktuksvallan kasvattaminen, jopa vallankumouksen valmistelu. Perä-Pohjolainen asettui repression, puhdistuksen linjalle, kun Pohjolan Sanomat kannatti integraatiota, kansakunnan eheyttämistä. Tornion Lehden rooli lakkokirjoittelussa jäi vähäiseksi. Lehti oli pääosin ulkopuolinen ja neutraali, ainoan kerran linjasta livetessään Tornion Lehti oli vahvasti työnantajan puolella. Sisällissodan jälkeinen aika, 1920-luku oli suomalaisessa sanomalehdistössä voimakkaimmin poliittista aikaa. Lehtien sitoutuminen oli aatteellista, puolueilla ei välttämättä ollut omistuksellista suhdetta äänenkannattajiinsa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Kimmo Hiltula, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.