University of Oulu

Ystävyyttä ja kauppaa ennakkoluulojen varjossa : Suomen suhteet Meksikoon 1917-1964

Saved in:
Author: Järvenpää, Anna
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612013147
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Järvenpää, 2016
Publish Date: 2016-12-13
Physical Description: 86 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Oinas-Kukkonen, Henry
Reviewer: Alenius, Kari
Oinas-Kukkonen, Henry
Description:
Kansainvälisten suhteiden historiaan kuuluvassa pro gradu-tutkielmassani tutkin Suomen suhteita Meksikoon vuosien 1917–1964 välisellä ajalla. Tutkimukseni on ensimmäinen Suomen ja Meksikon välisten suhteiden historiaa käsittelevä tutkimus. Tutkin suhteiden kehitystä Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen Meksikon-lähetystön näkökulmasta, tutkimuksen painopisteen ollessa poliittisissa ja kaupallisissa suhteissa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miksi suhteita ryhdyttiin rakentamaan ja mitä motiiveja suhteiden luomisen taustalta voidaan löytää, miten suhteet luotiin ja miten ne kehittyivät. Lisäksi selvitän suhteiden leimallisia piirteitä sekä Meksikon asemaa Suomen ulkopolitiikassa. Pyrin myös selvittämään suomalaisten ulkoasiainhallinnon toimijoiden Meksikon-kuvan mahdollista vaikutusta, Suomen suhteisiin Meksikoon, ja Meksikon asemaan Suomen ulkopolitiikassa. Tutkimukseni päälähteet ovat ulkoasiainministeriön arkistot sekä Meksikon-edustuston omat arkistot. Arkistot koostuvat ulkoasiainministeriön asiakirjojen lisäksi väliaikaisten asiainhoitajien ja lähettiläiden tuottamista raporteista, sekä ulkoasiainministeriön ja edustuston välisestä kirjeenvaihdosta. Tutkimusmenetelmäni on kansainvälisten suhteiden lähdekriittinen metodi, jonka mukaan tutkijan tulee kiinnittää huomiota asiakirjoissa esiintyviin korostuksiin ja puutteisiin. Mielikuvatutkimuksen metodin avulla selvitetään ihmisten tai ihmisen kuvaa jostakin historian ilmiöstä tai asiasta aikakautensa lähteiden avulla. Mielikuvien vaikutuksella oli merkitystä etenkin suhteiden alkuvaiheessa, jolloin maiden välinen kanssakäyminen ja tiedot toisista olivat vielä vähäisiä. Mielikuvalla Meksikosta myötämielisenä maana ja hyvänä kauppakumppanina oli vaikutusta paikallisen edustuston perustamiseen vuonna 1950. Myöhemmin mielikuvat vaikuttivat lähinnä Suomen propagandatoimintaan. Maiden välinen virallinen kanssakäyminen alkoi Suomen tunnustamisesta vuonna 1920. 1920-luvulla Suomen ulkopolitiikka oli korostetusti turvallisuuspolitiikkaa, eikä Meksikolla ollut merkitystä Suomen ulkopolitiikalle. 1930-luvun laman myötä Suomi pyrki etsimään uusia kauppakumppaneita, ja myös Latinalainen Amerikka huomioitiin suomalaisissa vientipiireissä. Valtiot solmivat Meksikon aloitteesta ystävyyssopimuksen vuonna 1936. Diplomaattisuhteet solmittiin 1949. Sota katkaisi suhteiden kehityksen, mutta sen myötä Suomi nousi meksikolaisten tietoisuuteen. Kylmän sodan aikaan suhteisiin vaikuttivat meksikolaisten ennakkoluulot suomalaisia kohtaan. Asenteet vaikeuttivat niin maiden välistä kaupankäyntiä kuin ihmisten liikkumistakin. Suhteet vakiintuivat ja vahvistuivat 1960-luvulle tultaessa, maiden välille solmittiin viisumipoistosopimus ja Meksikon-suurlähetystö itsenäistyi vuonna 1964. Maiden väliset suhteet kehittyivät Meksikon ehdoilla. Meksiko teki ratkaisunsa, joihin Suomi reagoi. Suomen suhteet Meksikoon olivat koko tutkittavan ajanjakson ajan leimallisesti kaupalliset, mutta maiden välille ei koskaan solmittu kauppasopimusta. Tämä johtui kahdenvälisten sopimusten merkityksen vähentymisestä. Maantieteellisestä ja kulttuurisesta etäisyydestä johtuen valtioilla ei ollut yhteisiä poliittisia intressejä, vaan kansainvälispoliittiset suhdanteet vaikuttivat kahdenvälisiin suhteisiin.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.