JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielmassa tarkastellaan WSOY:n kansakoulun oppikirjojen esittämää kuvausta sisällissodasta vuosina 1918–1972. Työssä toteutetaan kriittistä diskurssianalyysia, jossa korostuu aiheen käsittelyn poliittinen, ideologinen ja yhteiskunnallinen painoarvo. Aihetta on tutkittu paljon, mutta tämän tutkielman metodit poikkeavat hieman muista tutkimuksista. Tavoitteena on ollut analysoida oppikirjojen kielellisiä valintoja osana vallassa olevia opetussuunnitelmia sekä poliittista tilannetta. Tutkielma vastaa kysymyksiin: miten oppikirjat esittävät sisällissodan, ja miksi tämä tehdään näin? Tutkimusaineistona ovat WSOY:n kansakoulun oppikirjat, jotka sisältävät sisällissodan kuvausta. Virallista luetteloa painetuista kirjoista ei ole löytynyt. Aineisto on hankittu käyttäen Oulun yliopiston kirjaston sekä etenkin Kansalliskirjaston tietokantoja. Oppikirjoista on tutkittu sisällissodan kuvauksen lisäksi mahdollisesti sisältöä valottava johdantoluku. Valokuvat, kuvat ja kartat on myös rajattu tutkielmasta pois. Tutkittavia kirjasarjoja on viisi kappaletta ja oppikirjojen painoksia on yhteensä 49 kappaletta. Tutkittavaan aineistoon kuuluvat myös opetussuunnitelmat, joita tutkittavalta ajalta on Maalaiskansakoulun opetussuunnitelman komiteamietintö (1925) ja Varsinainen kansakoulun opetussuunnitelman komiteamietintö (1950). Näiden tarkastelu keskittyy pääasiassa historian esittelyyn ja siihen, seuraavatko oppikirjojen sisällön muutokset opetussuunnitelmia. Oppikirjojen analysointi on tapahtunut erittelemällä teksti osiin. Oppikirjojen sisällissodan esittelyä on tutkittu näiden osittelun kautta siten, että tekstin lauseet on jaoteltu näihin kategorioihin kuuluviksi. Näin tekstistä on saatu tietoon osa-alueiden frekvenssit sekä käsittelytapa. Aineistosta on eritelty pääsubjektit, joita ovat valkoiset, punaiset, venäläiset ja Suomi. Pääsubjekteja on analysoitu vielä tarkemmin erittelemällä niiden käsittely omiin kategorioihinsa. Pääsubjektien esiintymistiheys sekä käsittelytapa ovat analyysin kannalta merkityksellisiä. Sisällissodan jälkeiset oppikirjat toteuttivat voittajien mukaista vapaussotatulkintaa, jossa punaisista luotiin rikollisuuden ja valkoisista järjestyksen sekä laillisuuden mielikuvaa. Poliittiset tekijät vaikuttivat kirjoittajien motiiveihin. Jokainen oppikirjan tekijä painotti hieman eri syitä sodan aloituksessa. Toinen maailmansota lievensi hyvin vähän oppikirjojen esittelemiä viholliskuvia. Ennen sotaa ilmestyneiden oppikirjojen sivuilla tapahtui selvä muutos vasta jatkosodan jälkeen. Rauhanehtojen julkaisun sekä oppikirjojen sensuuria seuraavan toimikunnan jälkeen tekstejä oli pakko muuttaa. Sisällissodan esittely muuttui säyseämmäksi sekä viholliskuvia tasoittelevaksi. Uudemmat oppikirjat sisälsivät sen sijaan eriävää sodan kuvausta. Tämä osaltaan vesitti opetussuunnitelmien painottamia ohjeita sekä kyseenalaisti opetushallinnon oppikirjojen hyväksymisen kriteerejä. Tutkielmassa käytetty kriittinen diskurssianalyysi soveltui asetettuun tutkimustehtävään hyvin. Teksteistä esiin kerätyt osa-alueiden ja pääsubjektien frekvenssit auttoivat analyysin tekemistä. Oppikirjojen sisällön muuttuminen tuli näin selvästi havaittavaksi ja selitettäväksi. Tutkimustulokset muistuttavat kriittisen ajattelun ja lukutaidon merkityksestä myös nykyaikana.