University of Oulu

Oulun Pikisaaren pitkä kivijalallinen ja multapenkillinen rakennus keramiikka-aineiston valossa

Saved in:
Author: Huhtelin, Timo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 3.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612223342
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Huhtelin, 2016
Publish Date: 2016-12-22
Physical Description: 92 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ylimaunu, Timo
Nurmi, Risto
Hyttinen, Marika
Reviewer: Paavola, Kirsti
Hakonen, Aki
Description:
Tutkielmassani tutkin Oulun Pikisaaren pitkää kivijalallista ja multapenkillistä rakennusta keramiikka-aineiston avulla, joka on karttalähteiden perusteella rakennettu vuosien 1773 ja 1784 välisenä aikana ja purettu viimeistään 1834. Tutkittava rakennus jakaantuu viiteen erilliseen tilaan, joiden käyttötarkoitusta selvitellään keramiikan avulla. Aluksi eri tiloista on laskettu keramiikkakappaleiden määrät, joista on sen jälkeen tunnistettu eri astiatyypit ja valmistusmateriaalit. Tämän jälkeen eri tilojen astiatyyppien määrät laskettiin, jonka jälkeen tiloista on huomattu, että niiden keramiikka-aineistojen välillä on merkittäviä eroja. Huoneissa A ja B oli runsaasti keramiikkaa, joka viittasi ennen kaikkea ruoan tarjoilemiseen ja jossain määrin myös säilyttämiseen ja valmistamiseen. Huoneiden A ja B merkittävimmät erot olivat siinä, että huoneessa B oli kokonaisuudessaan enemmän astioita ja ennen kaikkea ruoan valmistukseen ja säilömiseen liittyvää astiastoa. Huoneen A astiat taas olivat pääasiassa tarjoilemiseen liittyviä. Sen sijaan huoneet C, D ja E olivat keramiikan osalta melkein tyhjät, joten näiden käyttötarkoituksesta ei keramiikan avulla voi sanoa oikeastaan mitään. Jotta huoneiden käyttötarkoitusta olisi mahdollista lähteä keramiikka-aineiston avulla analysoimaan, on niitä verrattava kohteisiin, joiden käyttötarkoituksesta on jo olemassa käsitys ja joissa on keramiikkaa. Tällaisiksi kohteiksi valikoituivat Esaias Fellmanin paritupa Oulusta, jota on tulkittu varastoksi, Byströmin tontin rakennejäännös Oulusta, jota on tulkittu asuinrakennukseksi ja vieraiden kestitsemiseen tarkoitetuksi saliksi sekä Westringin tontin kaksi rakennusta Torniosta, jotka on tulkittu kuparisepän pajaksi ja varastoksi. Lisäksi tutkittavan rakennuksen keramiikka-aineistoa verrattiin rakennuksen vierestä löytyneen kuopan keramiikka-aineistoon. Kuoppa on tulkittu jätekuopaksi ja tarkoitus oli selvittää vertailemalla aineistoja sitä, voiko jätekuoppa liittyä tutkittavaan rakennukseen mitenkään. Aiempaan tutkimusaineistoon perehtymisen ja Pikisaaren historiaan tutustumisen jälkeen vaikutti siltä, että tutkittava rakennus on voinut toimia käsityöläisen kotina tai rakennuksena, jonka kautta on hoidettu lukuisten saaressa työskennelleiden työmiesten muonittamista. Keramiikka-aineisto tukee molempia tulkintoja. Vertaamalla eri tilojen keramiikka-aineistoja jo tutkittuihin kohteisiin vaikuttaa siltä, että huone A on joko asuinhuone tai vieraiden kestitsemiseen tarkoitettu sali, huone B on asuinhuone ja huone C on huoneiden B ja E välissä oleva eteistila. Huone D on tulkittu varastoksi, mutta keramiikka-aineiston pohjalta tähän väittämään on mahdotonta ottaa kantaa, koska keramiikkaa ei tilasta ole dokumentoitu. Huone E on myös keramiikka-aineistonsa puolesta kovin vaatimaton, mutta sieltä on löytynyt runsaasti kolikoita, mikä viittaa rahaliikenteeseen huoneen sisällä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu rakennuksesta löytyneen myös käsityöläisyyteen viittaavaa esineistöä, kuten nappien valmistukseen liittyvää esineistöä. Tähän liittyen tutkittavan rakennuksen nappiaineisto on muihin Oulun kaupungista dokumentoituihin kohteisiin verrattuna poikkeuksellisen runsas. Tutkielmassa käy myös ilmi, että rakennuksen vieressä oleva jätekuoppa todennäköisesti liittyy tutkittavaan rakennukseen. Kuoppa on tulkittu täyttyneen varsin lyhyessä ajassa, mikä käy yhteen sen kanssa, että vuosina 1809-1812 Pikisaaressa rakennettiin Venäjän keisarikunnan käyttöön kanuunaveneitä, jolloin saaressa oli poikkeuksellisen paljon työmiehiä, joista osa myös majoittui saaressa, jolloin näiden muonittaminen piti hoitaa saaressa. Tuona aikana rakennus on todennäköisesti toiminut muonituskeskuksena ja työntekijöiden määrän vähentyessä muonituskeskusta ei ole välttämättä enää tarvittu, jolloin rakennus on voitu luovuttaa käsityöläisten käyttöön. Toisin sanoen rakennuksen käyttötarkoitus on hyvinkin voinut muuttua sen elinkaaren aikana siten, että se on ollut jossain vaiheessa muonituskeskus ja elinkaarensa loppuvaiheessa käsityöläisen koti.
see all

Subjects:
Copyright information: © Timo Huhtelin, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.