JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata suomalaisen kirjanpidon kehityskaari aina sen ensiaskelista nykypäivän kautta tulevaisuuden näkymiin. Aihetta tutkitaan historiantutkimuksen ja diskurssianalyysin keinoin. Aiheen laajuuden vuoksi tarkastelun painopiste rajattiin erityisesti kansainvälistymisen näkökulmaan, muitakaan, esimerkiksi digitalisaatiota, unohtamatta. Historiantutkimuksen osiossa käydään läpi suomalaisen kirjanpidon historian merkittävimmät kehitysvaiheet. Historiajakson tarkastelu päättyy 2000-luvulle, jolloin kansallisen kirjanpitomme kansainvälistyminen on päässyt vauhtiin. Tästä eteenpäin suomalaista kirjanpitoa lähdetään arvioimaan diskurssianalyysin keinoin, yhdistellen historiantutkimuksessa tehdyt löydöt nykyiseen ammattilehtien sisältöön. Aineistona diskurssianalyysille toimivat vuosien 2010–2015 ammattilehdistö, tarkemmin Balanssi, Tilintarkastus ja Tilisanomat. Diskurssianalyysi pyrkii vastaamaan tutkimuksen kysymyksiin taloushallinnon ammattilehtien diskurssien ominaispiirteistä, sekä linkittämään historian ja diskurssit keskenään. Tutkittavana ovat myös mahdolliset hegemoniset diskurssit. Diskurssianalyysi ammentaa etenkin ranskalaisen diskurssianalyysin traditiosta, jossa muun muassa diskurssien historiallisuudella on tärkeä asema. Diskurssianalyysin myötä aineiston artikkeleista poimitaan ja näytetään sopiviksi katsottuja esimerkkejä eri diskursseista. Hegemonisina diskursseina esitetään kv.-diskurssi ja digidiskurssi. Näistä kv.-diskurssia lähdetään avaamaan sitä tukeviin osadiskursseihin, joita ovat harmonisointidiskurssi, kokodiskurssi sekä kansallinen diskurssi. Sekä hegemonisten diskurssien että osadiskurssien kuvaus esimerkkeineen antaa vastauksen toiseen tutkimuskysymykseen ominaispiirteistä ja hegemonisista diskursseista. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen diskurssien ja historian yhteydestä vastataan kunkin diskurssin kohdalla erikseen, mutta yleistyksenä voidaan sanoa, että diskursseille näyttäisi löytyvän vaikuttimet ja perustansa historiasta. Kolmatta tutkimuskysymystä suomalaisen kirjanpidon tulevaisuudesta diskurssien perusteella käsitellään muutoksen ja siihen liittyvän diskurssin valossa.