JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Yhteiskunnassamme kerätään jatkuvasti erilaista tietoa erilaisista asioista. Tästä suuresta tietomäärästä saadaan yhdistelemällä, louhimalla ja analysoimalla yksityiskohtaisia malleja esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen, elintapoihin tai harrastuksiin liittyen. Tällaisista suurista tietomassoista käytetään tässä tutkielmassa vakiintunutta nimitystä big data. Big dataa on hyödynnetty eri tarkoituksiin jo pitkään, mutta sen koko potentiaalia ei ole vielä saavutettu. Koulu yhteiskunnallisena instituutiona ei ole big datan suhteen erillinen saareke, vaan säilyttääkseen legimiteettinsä ja toteuttaakseen kasvatus-, opetus- ja sosiaalistamistehtäväänsä sen täytyy sekä kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutokseen että olla omalta osaltaan luomassa muutosta. Osana tätä tehtävää kouluissa on pyrittävä omaksumaan tietoperustaisuuteen pohjautuva ajattelutapa ja hyödynnettävä big datan tarjoamat mahdollisuudet oppimisen yksilöllistämisessä ja kouluorganisaation kehittämisessä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan koulujen nykytilannetta big datan hyödyntämisessä haastattelemalla kuutta Uudenmaan alueen rehtoria. Metodologialtaan tutkielma pohjautuu Grounded theoryn Straussian discipline suuntaukselle ottaen vaikutteita Charmazian grounded theorysta. Laadullisena tutkielmana se kartoittaa big datan hyödyntämistä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta lähestyen aihetta seuraavin kysymyksin: 1. Miten kouluissa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään oppilaasta kerättyä tietoa oppimispolun eri vaiheissa? 2. Millä tavoin koulussa tuetaan yksilöllisiä oppimispolkuja, ja miten opetussuunnitelmauudistus vaikuttaa tässä yhteydessä? 3. Miten koulu instituutiona on valmis omaksumaan tietoperustaisuuteen laajasti pohjautuvan ajattelutavan? 4. Mitkä tekijät ovat tulevaisuudessa merkityksellisiä big datan hyödyntämisessä kouluissa? Tässä tutkielmassa tarkastellaan myös koulun organisaatiokulttuurin vaikutusta big datan hyödyntämiseen ja digitalisaatioon liittyen sekä lainsäädännön asettamia raameja koulujen tiedon keruulle, säilytykselle ja hyödyntämiselle.

Tutkimustulokset paljastavat, että big data käsitteenä on vielä kouluissa vieras, ja tutkimushetkellä oppilaista kerätyn tiedon hyödyntäminen ei saavuta koko potentiaaliaan, mikä vastaa aiemmin saatuja tuloksia (Cope & Kalantzis, 2016). Tuloksista käy myös ilmi, että koulujen organisaatiokulttuurit ovat vaihtelevassa määrin dynaamisia ja että digitalisaation edistämiseksi tarvitaan sekä asenteiden muutosta että täydennyskoulutusta. Haastatellut rehtorit suhtautuvat big datan hyödyntämiseen positiivisesti ja kokevat, että yksilöllisten oppimispolkujen edistäminen vastaa tulevaisuuden toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tulevaisuuden kehityssuuntien hahmotteleminen big dataan ja kouluinstituutioon liittyen on haastavaa muutosvauhdin ollessa kiivas, ja lisää tutkimusta ja keskustelua tarvitaan kartoittamaan erilaisten käytänteiden hyötyjä. Tämä tutkimus toimii osana tätä jatkumoa asettaen yhden kiintopisteen big datan hyödyntämiseen, tietoperustaisuuteen ja kouluinstituutioon liittyen.