JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkin kandidaatintyössäni hannata-verbin kognitiivista semantiikkaa Pohjois-Pohjanmaalla asuvien kieltenopiskelijoiden keskuudessa kyselytestin avulla. Tarkastelin, minkälaisia merkityksiä pohjoissuomalaiset nuoret aikuiset hahmottavat hannata-verbille ja miten heidän hahmottamansa merkitykset suhteutuvat stadin slangista kuvattuihin merkityksiin. hannata osoittautui informanttien joukossa melko tuntemattomaksi sanaksi: vain 37 prosenttia vastaajista oli aineiston mukaan kuullut hannata-sanaa käytettävän, ja vain 14 prosenttia vastaajista kertoi joskus käyttävänsä hannata-sanaa. Hypoteesini mukaisesti selvästi keskeisimmäksi hannata-verbin merkitykseksi hahmottui kaikkien kyselytestin tehtävien perusteella merkitystyyppi ’vastustaa’. Myös erityisesti merkitykset ’epäröidä’ ja ’jänistää’ esiintyivät aineistossa, kun taas merkitystyypit ’uskaltaa’ ja ’pihdata’ eivät juurikaan nousseet esille aineistossa. Erityisesti sellaisten vastaajien joukossa, jotka eivät olleet kuulleet aiemmin hannata-sanaa, esiintyi myös jonkin verran merkityksiä ’ymmärtää’ ja ’harmittaa’. Osa vastaajista hahmotti hannata-verbille myös stadin slangista poikkeavia merkityksiä, mutta nämä olivat lähinnä yksittäistapauksia. Intuitioni siitä, että hannaava olio voi olla myös eloton, sai vahvistusta kahdesta kyselytestin vastauksesta. Päädyin työssäni määrittelemään kognitiivisen semantiikan ja aineistoni avulla kriteerit Stadin slangin suursanakirjan (Paunonen 2000 s.v. hannaa) sisältämille hannata-verbin merkitystyypeille. Paunosen merkitystyypistä ’epäröidä’, ’pelätä’ ja ’arkailla’ muodostin kaksi merkitystyyppiä, kun taas muut Paunosen merkitystyypit pysyivät lähes ennallaan. Jaoin myös merkitystyypit intransitiivisiin ja transitiivisiin merkitystyyppeihin. hannata-verbin transitiivisia merkitystyyppejä ovat ’vastustaa’, ’pelätä’, ’pihdata’, ’harmittaa’ ja ’ymmärtää’, ja intransitiivisia merkitystyyppejä ovat ’epäröidä’, ’jänistää’ ja ’uskaltaa’.