University of Oulu

Tapaustutkimus bändisoitossa tapahtuvasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta

Saved in:
Author: Kalermo, Juho-Pentti1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231219
Language: Finnish
Published: Oulu : J.-P. Kalermo, 2017
Publish Date: 2017-03-20
Physical Description: 52 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Klintrup, Hans
Ojala, Juha
Description:

Tiivistelmä

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaista sosiaalista vuorovaikutusta tapahtuu bändisoitossa ja mikä suhde tällä vuorovaikutuksella on musiikin oppimiseen bändissä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja tutkin harjoitus- ja esiintymistilanteissa. Soittajien kehitys harjoitusten aikana sekä niiden välillä oli pohjana oppimisen havaitsemiseen. Bändisoittoon liittyvää tutkimusta on tehty vähän suhteutettuna sen suosioon koulumaailmassa. Näin ollen sen tutkimukselle on tarvetta tutkimuskentällä. Osittain pohdin myös mahdollisuuksia soveltaa tämän tutkimuksen tuloksia koulumaailmaan.

Teoreettisessa viitekehyksessä käyn läpi sosiaalipsykologiassa ilmenevää sosiaalisen vuorovaikutuksen käsitteistöä sekä ryhmän toimintaan liittyvää käsitteistöä. Sosiaalista vuorovaikutusta voi tapahtua sanallisesti tai sanattomasti. Vuorovaikutustilanteessa olevien henkilöiden roolit vaikuttavat merkittävästi vuorovaikutuksen etenemiseen. Ryhmässä tärkein rooli on johtajalla. Ryhmän koheesiolla tarkoitetaan ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sillä on suuri vaikutus ryhmän toiminnan jatkuvuudelle. Ryhmäoppimisen muotoja ovat yhteisöllinen oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä vertaisohjaaminen. Tuon esille myös aiempaa vuorovaikutukseen ja rooleihin liittyvää tutkimusta musiikin alalta. Bändissä tapahtuvan oppimisen pohjana ovat Lucy Greenin tutkimukset.

Tutkimuksen empiirinen osuus on tehty tapaustutkimuksena yhden kuusihenkisen bändin harjoituksista sekä esiintymisestä. Valitsin tutkimustavakseni tapaustutkimuksen, koska se mahdollisti yksityiskohtaisen datan keräämisen yhden bändin toiminnasta pitemmällä aikavälillä. Tutkimukseen osallistunut bändi valikoitui kahden muun samaa aineistoa käyttäneen tutkijan kanssa. Bändi teki omaa musiikkiaan ja esiintyi usein, mitkä olivat hyviä kriteerejä molempia tutkimuksia ajatellen.

Aineistoa kerättiin kahdesta bändin harjoituskerrasta sekä yhdestä esiintymisestä. Harjoituskertojen välillä oli kahden kuukauden väli. Aineiston tuoton menetelminä toimivat ryhmähaastattelu, havainnointi sekä videointi. Ryhmähaastattelussa olivat läsnä kaikki osallistujat sekä kolme tutkijaa. Haastattelutapani oli avoin haastattelu, jossa keskustelu eteni haastattelun ja havainnoinnin aikana esille nousseiden asioiden mukaan. Käytössä oli myös stimulated recall -menetelmä, jossa haastattelun ohessa katsottiin näytteitä videomateriaalista, ja keskusteltiin katsotusta kohdasta. Havainnointi tapahtui ilman osallistumista samassa tilassa bändin kanssa. Videomateriaali kuvattiin kahta kameraa käyttäen eri kuvakulmista ja harjoitukset sekä esitys äänitettiin moniraitaäänitteeksi.

Aineistosta litteroin kaikki haastattelut sekä videomateriaalin. Aineiston olen analysoinut teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Aineistosta nostetut asiat on jaettu neljään pääkategoriaan, joita ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen esiintymistavat, roolit bändisoitossa, esiintymisen vuorovaikutus ja oppiminen bändisoitossa. Analyysissa olen ottanut huomioon litteroidun haastatteluaineiston sekä observoinnin ja videomateriaalin yhteisen litteroidun aineiston. Aineistolainaukset ovat haastatteluista ja niitä olen verrannut videomateriaalista löytyneisiin yhtäläisyyksiin sekä eroavaisuuksiin.

Sosiaalinen vuorovaikutus ilmeni bändissä soiton aikana katsekontaktein, elein ja ilmein sekä huudahduksilla ja laulamalla. Vuorovaikutuksella haettiin tukea soittoon, luotiin hyvää yhteistä tunnelmaa sekä haettiin ymmärrystä muilta soittajilta virheiden sattuessa. Vuorovaikutus tapahtui yleensä pareissa yhden kappaleen aikana. Rumpalilla koettiin olevan suurin rooli soiton jatkuvuudessa. Soiton ulkopuolisissa asioissa vastuu jakautui tasaisesti jäsenten kesken. Esiintymisessä vuorovaikutus väheni osittain lava-asetelman vuoksi. Bändi otti paljon kontaktia yleisöön, joka omalta osaltaan myös vähensi soittajien keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisessa muiden kanssa yhteiseen tempoon soittamista pidettiin tärkeänä ja kehittävämpänä harjoituskeinona kuin itseharjoittelua.

see all

Subjects:
Copyright information: © Juho-Pentti Kalermo, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.