University of Oulu

The actualisation of the learning objective of information literacy in university studies : the case of English Philology at the University of Oulu

Saved in:
Author: Rautiainen, Iira1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231220
Language: English
Published: Oulu : I. Rautiainen, 2017
Publish Date: 2017-03-01
Physical Description: 79 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kuure, Leena
Reviewer: Kuure, Leena
Siromaa, Maarit
Description:
Information literacy, that is, the ability to identify, locate, evaluate, and use information effectively (ALA, 1989), is a central learning objective at all stages of education, and crucial also in postgraduate studies and working life. It is a practice that becomes more valuable as the quantity of information keeps on increasing and the quality of it becomes even more uncertain. University education has a mission to support lifelong learning and to provide students with versatile tools for their future. This pro gradu thesis studies the information literacy learning objective and its actualisation in university studies. The aim is to find out whether the general learning objective of information literacy is visible in the subject of English Philology at the University of Oulu. This study also aspires to discovering how the students see the objective and what perceptions they have about the guidance they receive in their studies to achieve the objective. The motivation is to provide support to students and the faculty staff by trying to understand how the students think and what difficulties they encounter, in respect of information literacy. The study is a case study, and the methods used in the study include content analysis of the curriculum, interviews of a group of students, two teachers and an information specialist at the Oulu university library. In addition, the group of the interviewed students was observed, as they participated in the course Master’s Seminar in autumn term 2016. The curriculum was scrutinised against the ALA’s and ACRL’s (2015) Framework for Information Literacy for Higher Education to see whether the different frames and their practices and dispositions were visible in the curriculum. Information literacy assessment is not uniform in higher education institutions. Without assessment, it is difficult to conclude whether an objective has been achieved or not. In Finnish universities, the main responsibility for the information literacy guidance is in the university libraries. The conclusion of this study was that the information literacy objective is visible in the subject of English Philology, although it is not spelled out as such, but through individual practices, abilities, and skills that are present in the course descriptions. The student interviews showed that all students could define the concept of information literacy, and that they experienced themselves to be average or above average in information literacy among their peers. The students evaluated that they had received guidance and appeared content with it. However, when the students specified the difficulties they encountered in information searches, the difficulties appeared fundamental, such as defining search terms and choosing the right databases. The students were also not acquainted with the learning objectives of higher education or the learning objectives of the Faculty of Humanities. Further research in a wider scale is called for and would be beneficial for developing the guidance in information literacy.
see all

Informaatiolukutaito, jolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, paikantaa, arvioida ja käyttää informaatiota tehokkaasti (ALA, 1989), on keskeinen oppimistavoite kaikilla koulutusasteilla. Nämä kyvyt ovat varsin tärkeitä myös jatko-opinnoissa ja työelämässä. Informaatiolukutaidon arvo kasvaa, kun informaation määrän lisääntyessä sen laatu muuttuu entistä epävarmemmaksi. Yliopisto-koulutuksen tavoitteena on tukea elinikäistä oppimista ja tarjota opiskelijoille monipuoliset työkalut joilla rakentaa tulevaisuutta. Tämä pro gradu –tutkielma tutustuu informaatiolukutaidon oppimistavoitteeseen ja siihen, näkyykö oppimistavoite englantilaisen filologian oppiaineessa Oulun yliopistossa. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, miten opiskelijat näkevät oppimistavoitteen ja miten he kokevat opinnoissaan saaneensa ohjausta saavuttaakseen tämän tavoitteen. Pyrkimyksenä on ymmärtää miten opiskelijat näkevät informaatiolukutaidon, ja selvittää minkälaisia ongelmia he kohtaavat informaatiolukutaitoon liittyen ja tämän tiedon ja ymmärryksen avulla tukea niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin oppimistavoitteen saavuttamisessa. Kyseessä on tapaustutkimus ja tutkimusmetodeina käytettiin opetusohjelman sisällönanalyysia ja opiskelijaryhmän, kahden opettajan sekä informaatikon haastatteluita. Lisäksi opiskelijaryhmää havainnoitiin Master’s Seminar –kurssin ajan, syyslukukaudella 2016. Opetus-ohjelmaa tarkasteltiin ALA:n ja ACRL:n (2015) kehittämää Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa –viitekehystä vasten, pyrkimyksenä selvittää näkyvätkö viitekehyksen osa-alueet käytänteineen ja dispositioineen opetusohjelmassa. Informaatiolukutaidon arviointi ei ole yhtenäistä korkeakouluissa mutta ilman arviointia on vaikea tehdä päätelmiä tavoitteiden toteutumisesta. Suomen yliopistoissa päävastuu informaatiolukutaidon opetuksesta on yliopistokirjastoilla. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että informaatiolukutaidon oppimistavoite näkyy englantilaisen filologian oppiaineessa, vaikkei sitä sellaisenaan opetusohjelmassa mainitakaan. Tavoite näkyy sen sijaan käytänteinä sekä kykyinä ja taitoina, jotka käyvät ilmi kurssikuvauksista. Opiskelijahaastattelut osoittivat, että kaikki opiskelijat osasivat määritellä informaatiolukutaito-käsitteen ja itsearvioinnissa arvioivat informaatiolukutaitonsa olevan keskitasolla tai sen yläpuolella muihin opiskelijoihin verrattuna. Opiskelijat arvioivan saaneensa ohjausta ja vaikuttivat tyytyväisiltä ohjaukseen. Kuitenkin kun opiskelijoita pyydettiin yksilöimään minkälaisia ongelmia he olivat kohdanneet tiedonhaussa, ongelmat vaikuttivat olevan varsin perustavanlaatuisia, kuten hakulausekkeiden määrittely ja oikeiden tietokantojen valinta. Opiskelijat eivät myöskään tunteneet korkeakoulujen yleisiä oppimistavoitteita tai Humanistisen tiedekunnan määrittämiä yleisiä oppimistavoitteita. Laajemman skaalan jatkotutkimukselle olisi tarvetta ja tutkimuksesta olisi hyötyä myös informaatiolukutaidon opetukselle ja sen kehittämiselle.
see all

Subjects:
Copyright information: © Iira Rautiainen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.