JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni aihe on digitaalinen poliittinen osallistuminen ja se, kuinka ja miksi sukupuolineutraalia avioliittolakia ympäröivään keskusteluun osallistutaan sosiaalisessa mediassa. Poliittisella osallistumisella on monia muotoja ja tutkimukseni tarkoituksena onkin keskittyä yhteen poliittisen osallistumisen osa-alueeseen, eli digitaaliseen vaikuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella digitaalista vaikuttamista erityisesti sukupuolineutraalin avioliittolain näkökulmasta. Tämän selvitän tutkimalla poliittista osallistumista sosiaalisessa mediassa sekä sen suhdetta muuhun poliittiseen osallistumiseen. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta sekä tekemästäni kyselystä. Yksi haastatteluista oli sähköpostihaastattelu ja loput seitsemän olivat yksilöhaastatteluja. Tämän lisäksi käytin laadullisessa analyysissa kyselyn avointen kysymysten vastauksia lisäaineistona. Analyysissa käytin monistrategisen tutkimuksen perusmallia, jossa määrällinen aineisto analysoidaan määrällisten menetelmien mukaan ja laadullinen aineisto laadullisten analyysimenetelmien mukaan. Tutkimukseni teoreettisena taustana on poliittinen antropologia ja tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat esimerkiksi politiikka, valta, poliittinen osallistuminen ja digitaalinen kansalaisuus. Tunteet nousivat tutkimuksessani yhdeksi teemaksi ja syyksi osallistua sukupuolineutraalia avioliittolakia ympäröivään keskusteluun. Tunteet näyttäytyvät tutkimuksessani sekä keskustelun motivaattoreina että vaimentajina. Aineiston perusteella poliittisen osallistumisen määrittely jakautuu kahteen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria sisältää suorat osallistumisen muodot, joita ovat äänestäminen, kansalaisaloitteet ja kansanedustajiin yhteydenotto sähköpostin välityksellä. Toinen kategoria muodostuu epäsuorista vaikuttamisen keinoista, joihin lukeutuu esimerkiksi kuluttaminen ja sosiaalisen median kautta vaikuttaminen. Tutkimukseeni osallistuneet ovat aktiivisia myös muilla poliittisen osallistumisen osa-alueilla. Kaikki haastattelemani henkilöt äänestävät ahkerasti vaaleissa, vaikkakin he kokevat äänestämisen vaikuttavuuden kyseenalaisena. Aineistosta kumpuaa esille ristiriitainen suhtautuminen demokratiaan, sillä modernissa yhteiskunnassa demokratia on yleensä liitetty enemmistön valtaan. Aineiston perusteella suuri osa tutkimistani ihmisistä on turhautunut siihen, ettei heidän äänensä vaikuta. Demokratian lisäksi äänestäminen ja tasa-arvo näyttäytyvät tutkimuksessani ristiriitaisina ilmiöinä, joiden legitimaatiosta käydään taistelua.