JultikaUniversity of Oulu repository

Työrauhahäiriöt ovat olleet viimeaikoina mediassa huomion keskipisteessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työrauhahäiriöitä kajaanilaisilla perusopetuksen neljännellä, kuudennella ja kahdeksannella luokilla. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan luotettavaa tietoa siitä, kuinka yleisiä työrauhahäiriöt ovat ja kuinka moni oppilas niistä häiriintyy. Työn tarpeellisuutta lisää se, että suurista työrauhakartoituksista on kulunut jo aikaa ja tilanne kouluissa julkisen keskustelun mukaan muuttunut huonompaan suuntaan. Tämä tutkimus on metodologialtaan kvantitatiivinen empiirinen Survey-kyselytutkimus, jossa käytettiin tutkimuslomaketta aineiston keräämismenetelmänä. Yhteensä 75 tutkimuskysymyksen avulla mitattiin välimatka- ja luokitteluasteikollisia muuttujia 471 oppilaan vastauksista. Aineisto kerättiin 23 luokasta neljäs, kuudes ja kahdeksasluokkalaisia Kajaanin kaupungissa loppuvuodesta 2013. Saadut muuttujat analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Niille suoritettiin ristiintaulukoinnin lisäksi Khii toiseen testiä sekä kontingenssikertoimen laskemista. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmat olivat 1) millaisia työrauhahäiriöitä tunneilla esiintyy, 2) mikä työrauhahäiriö häiritsee oppilasta voimakkaimmin, 3) mikä on sukupuolen vaikutus, koulun kokoon tai oppilaineen vaikutus työrauhaan ja 4) kuinka paljon kännykät häiritsevät työrauhaa. Tutkimuksen tulosten perusteella yleisimmät työrauhahäiriöt olivat negatiivinen asenne (27 %), verbaalinen häirintä (26 %), motorinen häirintä (12 %), tunteenpurkaukset (10 %), melu (9 %), huolimattomuus (6 %), epäadekvaatti toiminta (5 %), syöminen (4 %) ja fyysiset kosketukset (1 %). Sukupuoli korreloi jonkin verran häiriöiden kokemista (.202). Tytöistä 20 % häiriintyy työrauhahäiriöistä poikia useammin. Luokan ulkopuolinen melu ja tunteenpurkaukset vaikuttavat enemmän tyttöihin kuin poikiin. Oppituntien häirintään osallistuu keskimäärin 4 henkilö joka luokasta. Häirikkö on poika kolme kertaa neljästä. Kahdeksannen luokan tuloksissa kännykän käyttö on yleisin ja kaikista eniten oppilasta häiritsevin työrauhahäiriö. Tutkimuksessa havaittiin, että työrauhahäiriöt voidaan jakaa perinteisiin ja moderneihin työrauhahäiriöihin. Tutkimukseen osallistui kajaanilaisista neljäs, kuudes ja kahdeksasluokkalaisista 58 % ikäryhmiensä oppilaista. Otannan laajuus antaa viitteittä tulosten yleistettävyydestä. Laajan otannan takia kvantitatiivinen ex post facto -menetelmä soveltuu hyvin tällaisen tutkimuksen metodologiaksi. Tutkimustuloksilla saadaan luotettava kuva tämän hetkisestä tilanteesta peruskouluissa. Tuloksia voidaan käyttää pohjana laajempaan tutkimukseen.