JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, käsittelevätkö esikouluikäiset lapset erilaisuutta saduissaan ja jos käsittelevät, millaisena erilaisuus tuodaan esille lasten saduissa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, soveltuuko sadutusmenetelmä aineistonkeruumenetelmäksi tutkittaessa erilaisuuden teemaa esikouluikäisten lasten parissa.

Tutkimuksemme on kvalitatiivinen lapsinäkökulmainen tutkimus, jossa käytämme kerronnallista lähestymistapaa. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tarkoituksena on tavoitella lapsen tuottamaa tietoa ja näkökulmia kuuntelemalla lasta. Kerronnallisella lähestymistavalla viittaamme tutkimusaineiston luonteeseen ja aineiston analyysitapaan.

Alle kouluikäisten lasten käsityksiä erilaisuudesta on tutkittu hyvin vähän. Lapset ovat tutkimuksellisesti tärkeitä tiedontuottajia ja heidän näkökulmansa ovat tutkimisen arvoisia. Sadutusmenetelmän avulla lasten sisäinen tieto tulee esiin ja saa kirjoitetun muodon. Tutkimuksemme keskiössä ovat lasten tuottamat ainutlaatuiset sadut, jotka sisältävät olennaista tietoa tutkimusaiheemme kannalta.

Tutkimuksestamme selvisi, että jos lapset toivat erilaisuuden esille tarinoissaan, he tekivät sen kolmella eri tavalla; negatiivisesti, neutraalisti tai positiivisesti. Aineistossamme oli muutamia satuja, joissa erilaisuutta ei tuotu lainkaan esiin. Lasten tarinoita lukeutui eniten neutraalin erilaisuuden, eli normaaliuden kategoriaan, mutta myös negatiivisen erilaisuuden kategoriaan kuuluvat tarinat nousivat hyvin vahvasti esiin. Sadutusmenetelmä soveltui hyvin tutkimuksemme aineistonkeruumenetelmäksi, koska saimme kerättyä sen avulla tutkimuksemme kannalta laajan ja monipuolisen tutkimusaineiston.

Tutkimusaineistomme koostuu lasten kertomista saduista eikä niistä voi tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja, koska emme voi olla varmoja niiden todenperäisyydestä. Tutkimustuloksemme ovat ainutkertaisia, eikä niitä voi suoraan yleistää muiden lasten satuihin. Lasten sadut sisälsivät kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten lapset käsittelevät erilaisuutta, mikä meidän on kasvattajina hyvä tiedostaa.