JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta antavien soitonopettajien kokemuksia nuoren soittajan motivaatio-ongelmista. Pyrin selvittämään, kuinka haastattelemani klassisen musiikin soitonopettajat tunnistavat motivaatio-ongelmia ja millaisia kokemuksia heillä on syistä näiden ongelmien taustalla. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisina soitonopettajat kokevat valmiutensa ja mahdollisuutensa puuttua motivaatio-ongelmiin ja millaisia kokemuksia heillä on motivaatio-ongelmatilanteiden ratkaisuista. Haluan tuoda opettajien näkökulmaa esiin musiikin motivaatiotutkimuksen kentällä, jolla oppilaan näkökulma on toistaiseksi korostunut. Tutkimukseni asettuu suomalaisen soitonopetuksen kontekstiin, mutta pyrin tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä avaamaan erityisesti musiikin motivaatiotutkimuksen kenttää kansainvälisen tutkimustiedon ja -kirjallisuuden kautta. Syvennyn viitekehyksessä soitonopiskeluun ja -opetukseen musiikkiharrastuksen ja soitonopettajuuden erityispiirteitä avaamalla. Motivaation teemoja käsittelen hahmottelemalla ensin motivaation yleistä rakennetta ja siirtymällä tämän jälkeen musiikkiharrastuksen motivaation muodostumiseen sekä vanhempiin ja opettajaan tämän motivaation tukijoina. Käyn läpi myös motivaatiotutkimuksen havaintoja musiikkiharrastuksen motivaatio-ongelmiin liittyen. Tutkimukseni metodologinen perusta on fenomenologiassa, sillä se sopii lähtökohdaksi erityisesti kokemuksen tutkimiseen. Haastattelin tutkimustani varten kuutta soitonopettajaa teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelu ei sisällä tarkkoja haastattelukysymyksiä, mikä mahdollisti osallistujien oman äänen, elämysmaailman ja ilmaisun korostumisen fenomenologisen tutkimuksen pyrkimysten mukaisesti. Analyysivaiheessa muodostin litteroidusta haastatteluaineistosta alakategorioita, jotka kokosin lopulta neljän yläkategorian alle. Jokaisen yläkategorian kautta pyrin vastaamaan yhteen tutkimuskysymyksistäni. Nuoren soittajan motivaatio-ongelmia ei soitonopettajien kokemusten perusteella ole aina mahdollista tunnistaa opettajan ja oppilaan välillä tapahtuvan dialogin tai soittotuntityöskentelyn perusteella. Yleensä motivaatio-ongelma kuitenkin käy ilmi opintojen etenemisen ja sujuvuuden vaikeuksina. Motivaatio-ongelmat ovat jatkuvasti läsnä soitonopettajien arjessa, mutta esiintyvät yleensä suhteellisen pieninä notkahduksina lyhyen aikavälin motivaatiossa. Vakavammat motivaatio-ongelmatilanteet liittyvät opettajien mukaan pitkän aikavälin yleismotivaation laskuun. Soitto-oppilaan motivaatio-ongelmien syitä ovat opettajien kokemusten perusteella sisäiseen motivaatioon vaikuttavat syyt, kuten onnistumisen elämysten puute ja murrosikään liittyvä yksilön henkilökohtaisen kehitysprosessin läpikäynti sekä ulkoiseen motivaatioon vaikuttavat syyt, kuten lähipiirin tuen riittämättömyys ja yhteiskunnassa marginaali-ilmiönä näyttäytyvän klassisen soittoharrastuksen luonne. Lisäksi eräät tavoitteellisen soitonopiskelun osatekijät, kuten musiikin perusteet ja arviointikäytänteet voivat opettajien kokemusten mukaan vaikuttaa negatiivisesti oppilaan motivaatioon. Soitonopettajat vaikuttavat tuntevan itsensä enimmäkseen kyvykkääksi toimiessaan soitto-oppilaan motivoimiseksi. Varmuutta työskentelyssä lisäävät esimerkiksi taito toimia erilaisissa rooleissa oppilaan ja tämän kodin kanssa ja musiikkioppilaitoksen opettajalle tarjoama rakenteellinen ja käytännön tuki. Epävarmuutta opettajat saattavat kokea esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa vuorovaikutukselta oppilaan kanssa tai opetussisällöiltä ja -käytänteiltä vaaditaan opettajan henkilökohtaisen asiantuntijuuden ulkopuolisia asioita. Motivaatio-ongelmatilanteiden ratkeaminen sinänsä, joko soitto-oppilaan jatkamis- tai lopettamispäätökseen, koetaan positiivisena asiana. Opettajat kokevat negatiivisiksi ratkaisuiksi lähinnä ne tilanteet, joissa lopettamispäätöstä ei edellä avoin dialogi asiasta opettajan, oppilaan ja tämän kodin välillä. Kommunikaation puuttuessa ratkaisu voi jäädä vaivaamaan opettajaa enemmän, joskin vaikuttaa siltä, että lopettamispäätökset otetaan harvoin henkilökohtaisesti.