JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni kohteena on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija (1952), ja tarkoituksenani on käsitellä teoksen päähenkilön Konsta Pylkkäsen tiedonmuodosta ja ajattelua. Tutkimukseni keskiössä on se, miten Konsta Pylkkäsen tiedonmuodostus tapahtuu, millaista hänen ajatustoimintansa on ja miten teoksen historiallis-yhteiskunnalliset taustat vaikuttavat hänen toimintaansa ja ajatteluunsa. Konsta on kainuulainen tukkijätkä 1950-luvun vaihteen Suomessa. Hänellä on kuitenkin verrattain mittava tietomäärä ja käsitys ajankohtaisista asioista, joten hänen voidaan nähdä olevan maalaismaailman ja sivistyneistön väliinputoaja. Teoreettisina lähtökohtinani toimivat klassinen ja kognitiivinen narratologia. Klassisen narratologian puolelta päälähteinäni toimivat Shlomith Rimmon-Kenan, Pekka Tammi ja Gérard Genette. Huovisen luennan kannalta olennaisimmat klassisen narratologian käsitteet ovat kertoja, fokalisaatio ja kerrontatyyli. Kerrontatyyleistä keskeisin Konstan tunteiden, ajatusten ja toiminnan havainnoinnin kannalta on vapaa epäsuora esitys, jossa kertojan ja Konstan äänet ikään kuin sulautuvat ja Konstan omat ajatukset ja tunteet tulevat ilmi hänen äänellään kertojan välittämänä. Kognitiivisessa narratologiassa pohjaan Monika Fludernikin kehittelemiin NÄKEMISEN, KOKEMISEN, TOIMINNAN, REFLEKTOINNIN ja KERTOMISEN kognitiivisiin kehyksiin. Niiden avulla on mahdollista tarkastella fiktiivisen Konsta Pylkkäsen mielen kognitiivisia toimintoja ja ulottuvuuksia sekä sitä, millaisena Huovisen luoma maailma näyttäytyy Konstan kognition kautta. Kognitiivinen narratologia tarkastelee kertomusta maailman kuvana ja ihmisen elämää koskevien ja siihen vaikuttavien tekijöiden kautta, mistä klassinen narratologia ei ollut kiinnostunut. Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mukaisesti myös lukijan kontekstit vaikuttavat teoksen vastaanottoon ja tulkintaan. Teoksen kirjoitus- ja julkaisuajankohtana maailman poliittinen tilanne oli epävakaa, Suomi oli sotienjälkeisessä murroksessa ja maalaisten ja kaupunkilaisten suhteet olivat muutoksessa. Nämä vaikuttavat myös Konsta Pylkkäsen ajatteluun, tiedonmuodostukseen ja toimintaan. Konsta on pääasiassa muodostanut tietojaan konkreettisesti luonnossa toimimalla. Hän on kuitenkin hankkinut myös kirjallista tietoa lukemalla pienehköä kirjakokoelmaansa ja saamalla tietoa tapahtuma-ajalle ajankohtaisista asioista eri viestintävälineiden, kuten sanomalehtien ja radion, kautta. Konstan ajattelu on värikästä, polveilevaa ja niin 1950-luvun vaihteen ajankohtaisiin kuin hänen omimman elinympäristönsäkin teemoihin liittyvää. Hänen ajatuksensa liikkuvat luonnon pienimmän osasen tarkastelusta aina avaruuden kiemuroiden pohtimiseen. Konsta kokee olevansa Havukka-ahossa tietojensa ja ajatustensa kanssa yksin muiden maalaisten parissa, joten Kainuuseen saapuvat kaupunkilaismaisterit tuovat hänelle haastavaa juttuseuraa, mahdollisuuden oppia uutta ja tuovat esiin sen, mitä Konstastakin olisi kenties voinut tulla ajan ja elinolojen ollessa toinen. Konsta on kuin uuden ajan symboli, josta löytyy sekä konkreettisen osaajan että itseoppineen kirjaviisaan puolta ja joka toiminnallaan ja olemuksellaan tuo kansaa ja herroja lähemmäs toisiaan.