JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielman tavoitteena on selvittää taideperustaisia lähestymistapoja, jotka voisivat vahvistaa lastentarhanopettajan pedagogista osaamista. Tutkielman myötä haluan kehittää omaa ammattijuuttani lastentarhanopettajana ja kuvataiteilijana. Tutkielma on narratiivisen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattava teoreettinen synteesi taideperustaisuudesta. Lähestyn aihetta lastentarhanopettajan pedagogisen osaamisen vahvistamisen kannalta. Aineisto muodostuu suomen- ja englanninkielisestä kirjallisuudesta ja verkkolähteistä. Tutkimuskysymykseni on, miten taideperustaisuus voi vahvistaa lastentarhanopettajan pedagogista osaamista. Lisäksi kysyn, mitä taideperustaisuus pitää sisällään ja miten lastentarhanopettajan pedagoginen osaaminen määritellään. Taideperustaisen tutkimuksen lähtökohtia ovat holistinen ihmiskäsitys ja näkemys taiteesta tietoa todellisuudesta tuottavana. Peilaan tutkielmassani taideperustaisuutta Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen (1983) ja Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan (1984). Lastentarhanopettajan pedagoginen ja laaja-alainen osaaminen perustuvat tutkielmassani Opetusalan ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton määritelmiin lastentarhanopettajan työhön kuuluvista työvälineistä ja laaja-alaisesta osaamisesta. Tutkielman viitekehykseen kuuluu myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016). Taideperustainen tutkimus ja kasvatus sekä taidelähtöiset menetelmät muodostavat toisiinsa kietoutuvan ajatusmallin. Pyrkimyksenä niissä on taiteelliseen ilmaisuun perustuvan sekä tutkimuksellisen asenteen yhdistävän ja yhteisöllisen toiminnan kautta löytää erilaisia vuorovaikutuksen keinoja sekä yhteyttä itseen ja toiseen. Toiminnassa oleellista on prosessi, ei lopputuotos. Lastentarhanopettajan pedagoginen osaaminen muodostuu koulutuksen ja käytännön työn kautta kehittyneestä laaja-alaisesta osaamisesta. Siihen kuuluvat myös ilmaisu- ja taidekasvatuksen monipuolinen osaaminen. Lastentarhanopettaja voi pienin keinoin sisällyttää pedagogiseen osaamiseensa taideperustaisia menetelmiä, joiden avulla voi löytää keinoja vuorovaikutukseen ja lapsen kohtaamiseen. Taiteellisen toiminnan tuominen pysyväksi osaksi pedagogiikkaa toteuttaa varhaiskasvatuksen perusperiaatetta, lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämistä. Taideperustainen ajattelumalli mahdollistaa myös aikuisen tiedon uudelleenrakentumisen. Taidelähtöiset menetelmät voivat kehittää ja vahvistaa tiimityötä ja työyhteisöä.