University of Oulu

Saamenluokka oppimisympäristönä : peruskoulun saamelaisopetus 1990–2000-luvuilla oppilaiden kokemana

Saved in:
Author: Pennanen, Helena1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Studies
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 6.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131500
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Pennanen, 2017
Publish Date: 2017-04-18
Physical Description: 87 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Länsman, Anni-Siiri
Magga, Sigga-Marja
Reviewer: Länsman, Anni-Siiri
Rahko-Ravantti, Rauna
Description:

Tiivistelmä

Saamelaisen kulttuurin pro gradu -tutkielmani käsittelee saamelaisnuorten kokemuksia saamenkielisen perusopetuksen -saamenluokan, oppimisympäristöistä Suomen saamelaisalueella. Tutkin millaisia kokemuksia entisillä oppilailla on saamenluokassa opiskelusta. Näitä kokemuksia analysoin oppimisympäristön, toiseuden ja voimaantumisen käsitteiden kautta. Tutkielmani on laadullinen tutkimus. Aineistonani on kuusi vuosina 1987–1996 syntyneiden yliopistossa opiskelevan saamelaisen haastattelua. Haastateltavat ovat peruskouluaikanaan osallistuneet joko saamenkieliseen opetukseen tai ”saame äidinkieli ja kirjallisuus” -opetukseen. Haastattelut toteutin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kevään ja syksyn 2016 aikana. Lisäksi tein yhden tarkentavan sähköpostihaastattelun talvella 2017. Aineistoani analysoin temaattisen analyysin keinoin. Tutkimukseni osoittaa, että toiseuden ja voimaantumisen kokemuksia ilmenee kaikilla oppimisympäristön alueilla. Toiseuden kokemukset syntyvät usein institutionaalisten valintojen seurauksena, esimerkiksi luokkien sijoittelun, opetuskäytänteiden ja koulun pääosin suomenkielisenä näyttäytyvän kielimaiseman kautta. Äidinkielenään saamea puhuville nuorille siirtyminen saamenkielisestä opetuksesta suomenkieliseen opetukseen on aiheuttanut erityisiä haasteita. Joidenkin oppiaineiden, kuten historian, biologian ja matematiikan suomenkieliset erityissanastot ovat olleet haastatelluille vieraita. Tämän vuoksi opetuksen seuraaminen on ollut vaikeaa, mikä on voinut vaikuttaa heikentävästi opiskelumotivaatioon ja opintomenestykseen yläkoulussa ja lukiossa. Sosiaalisten suhteiden solmimisen haasteet ovat myös aiheuttaneet toiseuden kokemuksia. Saamenluokkien sijaitessa usein erillään muista koululuokista, ovat saamen- ja suomenluokkien oppilaat voineet jäädä etäiseksi toisilleen. Pahimmillaan tilanne on saattanut johtaa koulukiusaamiseen. Tällaisissa tapauksissa kiusaamiseen voidaan nähdä linkittyvän etnistä kategorisointia, mikä on hyvin huolestuttavaa. Haasteista huolimatta koulussa on viihdytty. Merkittävimpiä voimaannuttavia elementtejä koulussa ovat olleet yhteistyö ympäröivän saamelaisyhteisön kanssa, kulttuurisensitiivinen opetus sekä saamelaisopettajan saamelaisuutta tukeva rooli. Eri oppiaineisiin on sidottu saamelaisen kulttuurin elementtejä ja saamenluokan retket erilaisiin saamelaistapahtumiin ovat rakentaneet kokemusta saamelaisyhteisöön kuulumisesta. Saamenluokka on muodostanut tiiviin yhteisön, joka on vahvistanut opiskelijoiden saamelaisidentiteettiä. Toiseutta eli ryhmien välisiä eroja on rakennettu myös saamenluokasta käsin, jolloin ne ovat toimineet voimaannuttavina kokemuksina. Tutkielmani osoittaa, että saamenluokkien oppimisympäristöjä tulisi tutkia enemmän myös oppilaan näkökulmasta. Korkean kaksikielisyyden tavoitetta ja opiskelijoiden mahdollisia haasteita suomenkieliseen opetukseen siirryttäessä tulisi ehdottomasti tutkia tarkemmin. Samoin koulujen sisäisiä sosiaalisia suhteita ja niiden muodostamista tulisi tarkastella etnografian keinoin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Helena Pennanen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.