JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli yksilön työhyvinvointia edistävien ja ylläpitävien voimavarojen tarkastelu. Vuonna 1998 alkunsa saanut positiivinen psykologia on vaikuttanut työhyvinvoinnin tarkastelun muuttumisen enemmän myönteisiin tekijöihin. Positiivinen psykologia tutkii vahvuuksia ja voimavaroja, joita vahvistamalla voidaan edistää hyvinvointia. Kokonaisvaltaisen työhyvinvointimallin lähtökohta on voimavarakeskeinen. Mallissa psykologinen pääoma on keskeinen osa yksilön hyvinvointia, ja on näin ollen yksi työhyvinvointia edistävä tekijä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia psykologisen pääoman voimavaroja oppilashuollon henkilöstön puheissa esiintyy. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto koostui 45 tiivistelmästä. Tiivistelmät oli laadittu Oulun yliopiston kasvatuspsykologian klinikan SOLMU-koulutuksiin osallistuneiden oppilashuollon henkilöstön ohjauskeskusteluista. Oppilashuollon henkilöstöön lukeutuvat muun muassa rehtorit, erityisopettajat, koulupsykologit, kouluterveydenhoitajat, koululääkärit ja koulukuraattorit. Tutkielman analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota jatkettiin kvantifioimalla. Tutkimustuloksissa aineistosta löytyi psykologisen pääoman neljää voimavaraa: itseluottamusta, toiveikkuutta, optimismia ja sinnikkyyttä. Ilmaisujen sisällöt edustivat psykologisen pääomaa voimavaroja monipuolisesti. Itseluottamus ilmeni muun muassa myönteisenä suhtautumisena omiin kykyihin onnistua tehtävissään. Toiveikkuus näyttäytyi luovuutena sekä tahtovoimana ja keinovoimana saavuttaa tavoitteita. Yleinen positiivinen asennoituminen työhön ja luottamus siihen, että asiat onnistuvat ja järjestyvät parhain päin edusti optimismia. Jaksaminen eri muodoissa kuvasti puolestaan sinnikkyyden voimavaraa. Määrällisesti puheissa esiintyi eniten itseluottamusta, toiveikkuuden ilmetessä lähes saman verran. Sinnikkyyttä ja optimismia esiintyi puolestaan edellisiä vähemmän. Tämän tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä. Psykologisen pääoman voimavarojen esille nostaminen tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa niiden myönteisistä vaikutuksista työhyvinvointiin ja sitä kautta myös organisaation tuloksellisuuteen. Yksilön kannalta työelämän jatkuvien muutosten myötä vastuu omasta työurasta ja sen kehittämisestä siirtyy enenevästi yksilön omalle vastuulle. Omien voimavarojen ylläpitäminen ja kehittäminen tulee näin ollen yhä tärkeämmäksi, ja tässä yhteydessä on hyvä huomioida psykologisen pääoman merkitys hyvinvoinnin kannalta. Tutkielman tietoja voi hyödyntää psykologisen pääoman merkityksen huomioimisesta ja kehittämisestä työhyvinvoinnin edistämiseksi.