University of Oulu

“Fundamentally Ruthless, Shameless, and Cruel” : Henry Morgenthau’s Image of Germany

Saved in:
Author: Mantere, Jukka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704271603
Language: English
Published: Oulu : J. Mantere, 2017
Publish Date: 2017-04-27
Physical Description: 86 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Reviewer: Alenius, Kari
Jalagin, Seija
Description:

Abstract

This thesis examines Henry Morgenthau’s image of Germany and Germans as expressed in his memoirs titled Ambassador Morgenthau’s story, published in October 1918. Henry Morgenthau was the American Ambassador to the Ottoman Empire in 1913–16, and witnessed the start of the Armenian genocide in the Ottoman Empire. According to Morgenthau himself, informing the American and larger public about the genocide was the primary reason for Morgenthau to write the story. Ottoman Empire’s ally Germany did not try to stop the genocide, in order not to lose its valuable ally in the First World War. Morgenthau accused Germany for the massacres, and claimed that Germany could have easily prevented them. Morgenthau also puts forth claims that Germany, with its autocratic administration, was to held solely guilty for starting the war. Morgenthau’s memoirs have been used as an important source to study the Armenian genocide, but the book’s veracity as such has been questioned or even discredited by some, usually politically motivated, scholars, as modern Turkey still officially denies the Armenian genocide was truly a genocide. Morgenthau’s story’s description of the genocide has been found to be accurate by vast majority of scholars, but his claim about the secret German conspiracy to start The World War I has been rightly questioned, and his story’s anti-German tone has been noted. In this thesis, Morgenthau’s image of Germany and his story’s allegedly propagandistic, and even fictitious, elements are examined with the methods of historical image research and rhetorical analysis, and compared to the image of Germany and Germans in the American and British war propaganda during the World War I. Morgenthau’s image of Germany and his rhetorical style were found to correspond closely to the general anti-German propagandistic style and image in the United States and in The United Kingdom. It should be noted propaganda term as used in this this thesis doesn’t have strong negative connotations, but it just denotes a strong form of organized persuasion, and it doesn’t necessarily imply that outright fictitious claims are used. However, it was found that Morgenthau wrote, in all probability, the claim about the secret German conspiracy on purpose, knowing it to be a lie, in order to strengthen his story’s anti-German message. But by contextualizing and analyzing Morgenthau’s image of Germany, results of this thesis imply that Morgenthau’s anti-German propaganda included in his story can be seen in context of Morgenthau trying to influence the American President Woodrow Wilson to punish Germany in the coming peace talks in Paris, 1919. Also, Morgenthau’s negative image of Germany can be seen as the motive for him to want to punish Germany. Morgenthau was born in Germany, and moved to the US with his family in his early teens, and witnessing his country of his birth’s inaction in the face of a genocide would have fundamentally changed his image of Germany. So, Morgenthau’s strong anti-German attitude can be explained by his moral outrage against supposedly civilized Germany’s inaction during the Armenian genocide, additionally fueled by his personal inexperience in how cynically world politics really worked. All in all, Morgenthau undermined his story’s objective in the long run by diluting his story’s message by using overtly propagandistic tone, and by resorting to outright lies.

see all

Tiivistelmä

Tämän tutkielman aiheena on selvittää Henry Morgenthaun muistelmien, Ambassador Morgenthau’s storyn, mielikuvaa Saksasta ja saksalaisista. Morgenthau oli Amerikan suurlähettiläänä Osmanien valtakunnassa vuosina 1913–1916, ja todisti näin Armenialaisten kansanmurhan alkuvuodet. Morgenthau kirjoitti omien sanojensa mukaan muistelmansa juuri kertoakseen kansamurhasta laajalle lukijakunnalle Yhdysvalloissa, kuten myös maailmalla laajemminkin. Saksan keisarikunta, joka oli Osmanien valtakunnan tärkeä liittolainen Ensimmäisessä Maailmasodassa, ei puuttunut kansanmurhaan, jotta ei olisi vaarantanut suhteitaan Osmanien valtakuntaan. Morgenthau väittää muistelmissaan, että Saksa olisi voinut helposti estää kansanmurhan, kuten myöskin että autoritaarinen Saksa aloitti Ensimmäisen Maailmansodan salaliitollaan ja oli näin yksin syyllinen sodan syttymiseen. Morgenthaun muistelmia on käytetty tärkeänä lähteenä Armenianlaisten kansanmurhan tutkimuksessa, mutta kirjan väitteiden ja kuvausten totuudenmukaisuus on kyseenalaistettu, jopa voimakkaasti, joidenkin tutkijoiden toimesta. Taustalla on usein ollut poliittisia tarkoitusperiä, koska moderni Turkki yhä kieltää Armenialaisten massateloitusten ja pakkosiirtojen olleen kansanmurha. Suurin osa tutkijoista on kuitenkin yhtä mieltä siitä että kyseessä on kansamurha, mutta Morgenthaun väitteitä Saksan salaliitosta suursodan aloittamiseksi on kyseenalaistettu voimakkaastikin. Lisäksi teoksessa on havaittu olevan vahva saksalaisvastainen, jopa propagandistinen sävy. Tässä tutkielmassa Morgenthaun mielikuvaa Saksasta ja saksalaista, sekä hänen muistelmiensa propagandistitisia ja saksalaisvastaisia väitteitä tutkitaan historiallisen mielikuvatutkimuksen ja rhetorisen analyysin metodeilla. Kun näitä amerikkalaisen ja brittiläisen sotapropagandan sävyyn sekä mielikuvaan Saksasta ja saksalaista, havaittiin että Morgenthaun mielikuva Saksasta sekä retorinen tyyli vastavasivat läheisesti virallisen sotapropagandan mielikuvaa ja retorista tyyliä. On kuitenkin huomioitava, ettei propaganda käsitteellä ole tässä yhteydessä negatiivisia konnotaatioita, vaan sillä tarkoitetaan voimakasta järjestäytynyttä mielipiteenmuokkausta, johon ei välttämättä sisälly sinällään tietoisesti valheellisen tiedon levittämistä. Huomioitavaa on kuitenkin, että Morgenthaun muistelmista havaittiin ainakin yksi mitä ilmeisemmin tietoisesti valheellinen väite Saksan salaisesta Potsdamin konferenssista. Morgenthau sisällytti tämän väitteen muistelmiinsa vahvistaakseen teoksensa Saksan vastaista sanomaa ja korostaakseen Saksan sotasyyllisyyttä. Tutkielman havaintojen perusteella Morgenthau yritti vaikuttaa teoksellaan erityisesti Yhdysvaltain Presidentti Woodrow Wilsoniin, saadakseen tämän hyväksymään ajatuksen, että Saksaa tuli rangaista voimakkaasti tulevissa rauhanneuvotteluissa Pariisissa 1919. Morgenthaun voimakkaan negatiinen mielikuva Saksasta voidaan nähdä selittävänä tekijänä sille, että Morgenthau halusi Saksaa voimakkaasti rangaistavan rauhanteossa. Morgenthau oli syntynyt Saksassa, ja kun hän todisti synnyinmaansa liittolaisen tekemää kansanmurhaa Saksan sitä estämättä, myös hänen mielikuvansa Saksasta muuttui ilmeisen nopeasti ja voimakkaasti. Kaiken lisäksi Morgenthau oli kokematon diplomatian alalla, jolloin hänen oli vaikeampi asettaa Saksan toimettomuus Armenialaisten kansamurhan suhteen reaalipoliittikan kyyniseen viitekehykseen. Kaiken kaikkiaan Morgenthau horjutti kuitenkin pitkällä tähtäimellä muistelmiensa päätarkoituksen propagandistisella tyylillään, sekä turvautumalla suoranaisiin valheisiin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jukka Mantere, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.