Moraalin psykologiaa : psykodynaamisia, behavioristisia ja kognitiivisia teorioita
Kemppanen, Jaakko (2017-04-18)
Kemppanen, Jaakko
J. Kemppanen
18.04.2017
© 2017 Jaakko Kemppanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704281616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704281616
Tiivistelmä
Moraalipsykologiassa on tutkittu pidemmän aikaa eri aikakausina ihmisten keskuudessa ilmenneitä käsityksiä ja arviointeja moraalista. Näin ollen, moraalin psykologinen tutkimus saa virikkeensä suoraan yhteiskunnasta, joka kattaa sekä ihmisten väliset käsitykset, että ympäröivän kulttuurin. Moraalin psykologian mukaan ihminen joutuu jollain tavalla sovittamaan biologisperäiset tarpeensa, mielihalunsa ja arvonsa sekä niistä koituvat ristiriidat yhteiskunnan vaateiden kanssa. Vaikka moraalia voi tarkastella monesta eri filosofisesta näkökulmasta osana etiikkaa tai muuta tieteenalaa, tässä tutkielmassa sitä tarkastellaan puhtaasti teoreettisella tasolla — eri psykologian koulukuntien näkökulmasta. Edelliseen nojaten tutkimuskysymykseni on seuraava: miten moraali on määritelty psykologisissa teorioissa?
Tässä tutkielmassa pyrin tarkastelemaan, miten moraalin kehitys ja sen tutkiminen on nähty kolmen psykologian teoreettisen koulukunnan — psykodynaamisen, behavioristisen ja kognitiivisen psykologian katsantokannasta käsin. Varsinaista tutkimuskysymystä voisi täsmentää edelleen seuraavilla tavoilla. Ensinnäkin, tarkoitukseni on selvittää, miten kyseessä olevat psykologian teoriat ovat määritelleet moraalin. Toiseksi, pyrin esittelemään millaisilla keinoilla teoriat ovat tutkineet moraalia.
Kuvaan tutkielman alussa lyhyesti, miten moraali ja moraalipsykologia on ymmärretty yleisesti psykologiatieteissä. Koska moraalia on vaikea määritellä yksiselitteisesti ja sitä voi tarkastella muustakin kuin psykologisesta näkökulmasta, on mielestäni aiheellista selvittää käsitteen merkitys moraalipsykologisessa tutkimuksessa. Tästä eteenpäin jatkan tutkielmaani käsittelemällä moraalia psykodynaamisen persoonallisuusteorian, behaviorismin ja kognitiivis-kehityksellisen teorian viitekehyksessä. Viimeinen luku puolestaan koostuu omista yhteenvedoistani.
Tutkielmani myötä olen tullut siihen tulokseen, että moraali on monimutkainen käsite, jonka laajempi käsittely ei ole mahdollista tämän mittaluokan opinnäytetyössä. Tässä opinnäytetyössä on ennen kaikkea käsitelty ilmiötä muutaman psykologisen teoriasuuntauksen kautta, jolloin käsite on istutettu ko. teorioiden asettamiin raameihin. Ei ole siis mikään ihme, että myös psykologiatieteillä on ollut vaikeuksia moraalin määrittelyssä, käsitteen ollessa toistuvasti yhteydessä yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun. Ihmiset arvottavat asioita ja mielipiteitä eri tavalla, mikä on heijastunut myös siihen, miten moraalin kehitys ja tutkimus on nähty psykologiassa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on laatia tutkimusongelmia ja löytää niihin tieteellisten tulosten kannalta merkityksellisimmät lähteet. Tutkimusprosessina menetelmä painottaa, että uutta tietoa syntyy reflektoivan ajattelumallin kautta alkuperäisaineiston kriittisen uudelleentulkinnan myötä.
Tässä tutkielmassa pyrin tarkastelemaan, miten moraalin kehitys ja sen tutkiminen on nähty kolmen psykologian teoreettisen koulukunnan — psykodynaamisen, behavioristisen ja kognitiivisen psykologian katsantokannasta käsin. Varsinaista tutkimuskysymystä voisi täsmentää edelleen seuraavilla tavoilla. Ensinnäkin, tarkoitukseni on selvittää, miten kyseessä olevat psykologian teoriat ovat määritelleet moraalin. Toiseksi, pyrin esittelemään millaisilla keinoilla teoriat ovat tutkineet moraalia.
Kuvaan tutkielman alussa lyhyesti, miten moraali ja moraalipsykologia on ymmärretty yleisesti psykologiatieteissä. Koska moraalia on vaikea määritellä yksiselitteisesti ja sitä voi tarkastella muustakin kuin psykologisesta näkökulmasta, on mielestäni aiheellista selvittää käsitteen merkitys moraalipsykologisessa tutkimuksessa. Tästä eteenpäin jatkan tutkielmaani käsittelemällä moraalia psykodynaamisen persoonallisuusteorian, behaviorismin ja kognitiivis-kehityksellisen teorian viitekehyksessä. Viimeinen luku puolestaan koostuu omista yhteenvedoistani.
Tutkielmani myötä olen tullut siihen tulokseen, että moraali on monimutkainen käsite, jonka laajempi käsittely ei ole mahdollista tämän mittaluokan opinnäytetyössä. Tässä opinnäytetyössä on ennen kaikkea käsitelty ilmiötä muutaman psykologisen teoriasuuntauksen kautta, jolloin käsite on istutettu ko. teorioiden asettamiin raameihin. Ei ole siis mikään ihme, että myös psykologiatieteillä on ollut vaikeuksia moraalin määrittelyssä, käsitteen ollessa toistuvasti yhteydessä yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun. Ihmiset arvottavat asioita ja mielipiteitä eri tavalla, mikä on heijastunut myös siihen, miten moraalin kehitys ja tutkimus on nähty psykologiassa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on laatia tutkimusongelmia ja löytää niihin tieteellisten tulosten kannalta merkityksellisimmät lähteet. Tutkimusprosessina menetelmä painottaa, että uutta tietoa syntyy reflektoivan ajattelumallin kautta alkuperäisaineiston kriittisen uudelleentulkinnan myötä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32041]