JultikaUniversity of Oulu repository

1980- ja 1990-luvuilla ilmaantuneet avoimen lähdekoodin ohjelmat (open source software, OSS) ovat vakiinnuttaneet asemansa osana nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Varhaisimmat avoimen lähdekoodin ohjelmat olivat lähinnä spesialisteille tarkoitettuja työkaluja, mutta nykyisin kuka tahansa on saattanut tutustua esimerkiksi Mozilla Firefox -selaimeen tai Ubuntu-käyttöjärjestelmään työpaikalla tai kotona. Käyttäjäkunnan tavallistuessa huomiota on alettu kiinnittää yhä enemmän avoimien ohjelmien käytettävyyteen, jonka puutteita on laajalti kritisoitu. Mahdollisia syitä avoimen lähdekoodin ohjelmien heikkoon käytettävyyteen voi löytää niiden hakkerilähtöisestä historiasta ja toisaalta OSS-kehittäjien teknologiaan ja ohjelmien toiminnallisuuteen keskittyneestä mielenmaisemasta. Tämän pro gradu -tutkielman keskiössä on OSS-kehittäjien ja käyttäjien suhtautuminen käytettävyyteen. Oulun yliopistolla on järjestetty vuodesta 2007 lähtien UKKOSS-projekteja, joiden tarkoituksena on käytettävyyden vieminen avoimen lähdekoodin projekteihin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin neljää vuosina 2013–2014 järjestettyä UKKOSS-projektia. Tutkimuksessa käytetään laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten avoimen lähdekoodin yhteisöt suhtautuvat yhteisön ulkopuolelta tuleviin käytettävyyskontribuutioihin. Lisäksi tutkitaan, käyttävätkö avoimen lähdekoodin yhteisöt Rajasen, Iivarin & Lanamäen kuvailemia portinvartiointitaktiikoita käytettävyystoimien estämiseen. Tuloksista saatiin selville, että avoimen lähdekoodin kehittäjät ovat kiinnostuneita käytettävyydestä ja suhtautuvat pääosin myönteisesti kehitysyhteisön ulkopuolelta tulevan käytettävyysryhmän toimintaan. Portinvartiointitaktiikoiden käyttöä oli havaittavissa varsin niukalti, vaikkakin sosiaalisen rajaamisen taktiikka esiintyi eriasteisena kaikissa tapauksissa. Kaikki UKKOSS-projektiryhmät pystyivät paikantamaan kohdeohjelmistostaan useita eriasteisia käytettävyysongelmia ja tarjoamaan näihin parannusehdotuksia; näin ollen opiskelijaprojektit onnistuivat tuottamaan OSS-kehittäjille hyödyllistä tietoa käytettävyysasioista. Koska tutkittavana oli vain neljä UKKOSS-projektia, joiden aiheina oli keskenään erityyppiset OSS-ohjelmistot, eivät tulokset ole suoraan yleistettävissä. Tapaustutkimus tarjoaa kuitenkin uusia näkökulmia avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyyteen ja OSS-kehittäjäyhteisöjen näkemyksiin käytettävyysasioista. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tulevissa UKKOSS-projekteissa.