JultikaUniversity of Oulu repository

Tämä opinnäytetyö tarkastelee Suomen monikulttuurisuutta globaalikasvatuksen kautta. Monikulttuurisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että monet kulttuuriset ja etniset ryhmät elävät ja asuvat rinnakkain jonkin valtion rajojen sisällä. Monikulttuurisuuteen liittyy myös normatiivinen käsite, jossa se tarkoittaa tavoiteltavaa tai toivottavaa asiaintilaa. Globaalikasvatuksen juuret ovat Yhdistyneissä kansakunnissa, josta se on saapunut Suomeen kansainvälisten sopimusten kautta. Globaalikasvatus tarkoittaa opetusta, jossa pyritään tarjoamaan tietotaitoa oppilaille, joilla he pystyvät toimimaan globaalissa maailmassa, huomioimaan kulttuurien moninaisuus ja tiedostamaan ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Tutkin opinnäytetyössäni ketkä ovat globaalikasvatuksen toimijoita, millaisia tavoitteita ja tehtäviä näillä toimijoilla on sekä miten globaalikasvatuksen oppilaat näkevät monikulttuurisuuden Suomessa. Tutkielmaani osallistui neljä globaalikasvatuksen parissa työskentelevää ammattilaista ja 16 kansainvälisyyskasvatuksen ryhmän oppilasta. Näiden lisäksi tutkin globaalikasvatuksen taustoja tutkielmassani aina YK:n tasolta Suomeen asti. Käytin tutkielmassa haastatteluja, sähköpostikyselyjä sekä pidin oppilaille oppitunnin ja kirjoitustehtävän. Oppitunnin pitämiseen liittyi havainnointia. Tutkielmani teoreettinen viitekehys tuli kasvatusantropologiasta ja monikulttuurisuuden tutkimuksesta. Kasvatusantropologia tukee kouluympäristössä tehtyä kenttätyötä, kuin myös globaalikasvatuksen teemaa. Monikulttuurisuuden tutkimus puolestaan sitoutuu oppilaiden monikulttuurisuuden kirjoituksiin ja suurempaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa Suomen monikulttuurisuus kasvaa jatkuvasti. Keskeisiin tutkimustuloksiin kuuluvat globaalikasvatuksen toiminnallisuuden ja läpileikkaavuuden lisääminen: globaalikasvatus toimii parhaiten toiminnallisissa tilanteissa, joissa oppilaat saavat kokea erilaisia asioita kirjasta lukemisen sijaan ja se myös tulisi olla entistä enemmän sisällettynä jokaiseen oppiaineeseen yksittäisten globaalikasvatuksen oppiaineiden ja teemapäivien sijaan. Globaalikasvatus tulisi siis olla jokaisen opettajan vastuulla. Oppilaiden kirjoituksista nousi selvästi esille suomalaisten mielipiteiden jakaantuminen ja pohdin syitä tähän dilemmaan. Toiminnallisuudella, vuorovaikutuksellisuudella ja tasa-arvo pedagogiikalla voidaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Vuorovaikutuksellisuudella tarkoitan erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista tulevien ihmisten vuorovaikutukseen. Tasa-arvo pedagogiikka puolestaan tarkoittaa opettajien roolia tasa-arvon edistäjinä opetustilanteissa. Vaikka monikulttuurisuus kasvaa Suomessa, oppilaat kokevat silti tärkeäksi pitää kiinni omista juuristaan ja kulttuurisesta alkuperästä. Oman kulttuurisen ja etnisen taustan ja identiteetin huomioiminen ja arvostaminen kuuluvatkin globaalikasvatukseen.