University of Oulu

”Glädjen att tala” : svensklärarnas åsikter om muntliga språkkunskaper, deras undervisning och den nya läroplanen för gymnasiet

Saved in:
Author: Ervasti, Maarit1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Nordic Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041668
Language: Swedish
Published: Oulu : M. Ervasti, 2017
Publish Date: 2017-05-04
Physical Description: 77 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lepistö, Kirsi
Reviewer: Rossi, Paula
Lepistö, Kirsi
Description:
Denna pro gradu-avhandling handlar om svensklärarnas åsikter om undervisning av muntliga språkkunskaper i gymnasiet. Undersökningens syfte har varit att undersöka lärarnas undervisningsmetoder och arbetsformer i undervisning av muntliga språkkunskaper, på vilket sätt den nya läroplanen påverkar lärarnas undervisning och hurdana uppfattningar lärarna har om de muntliga språkkunskapernas betydelse. Som insamlingsmetod användes ett frågeformulär, som skickades till svensklärarna runt om i Finland. Slutligen svarade 16 lärare på frågeformuläret i november 2016. Frågeformuläret innehöll utöver informanternas förkunskaper öppna frågor om undervisning av muntliga språkkunskaper, den nyaste läroplanen för gymnasiet samt kursinnehåll. Som undersökningsmetod har använts kvalitativ innehållsanalys och det insamlade materialet har delats till olika teman på basis av frågeformulärets frågor. I undersökningen kom det fram att lärarna prefererar pararbete som arbetsform för muntliga övningar. I början av gymnasiestudier använder lärarna helst långt strukturerade och instruerade övningar men lärarna börjar kräva mer av gymnasisterna under utvecklingens gång. Många lärare upplever repetitionen som en av de viktigaste aspekter i undervisning av muntliga språkkunskaper. Den nya läroplanen, Grunderna för gymnasiets läroplan 2015, påverkar nästa inte alls en del av lärarnas undervisning, för de har redan tidigare undervisat kommunikativ. Enligt många andra lärare blir undervisningen mer kommunikativ och digitaliserad på grund av den nyaste läroplanen. Även nya arbetsformer kommer att utnyttjas under den nyaste läroplanen. Betydelsen av muntliga språkkunskaper är enligt största delen av informanterna stor för de vanliga kommunikationssituationerna är enligt deras mening sådana, som studerandena förmodligen stöter på i vardagen. En del av lärarna ser muntliga språkkunskaper till och med som det viktigaste delområdet med tanke på hela språkkunskaperna. Majoriteten av lärarna upplever ändå att det inte finns tillräckligt tid för muntliga övningar. Detta motiveras delvis med att studentskrivningarna inte innehåller någon muntlig del och delvis med att studerandenas språkkunskaper är så pass knappa att det tar mycket tid att gå igenom grundläggande innehåll. Ändå anser en del av lärarna att alla slags övningar kan göras muntligt. Undersökningen visade att i takt med den nya läroplanen blir de muntliga språkkunskapernas betydelse i svenskundervisningen allt större. Tidsbristen och studerandenas kunskapsnivå påverkar förstås förverkligande av undervisning men precis som undersökningen visade kan alla slags övningar göras muntligt. Lärarnas uppdrag är att uppmuntra gymnasisterna till att använda språket och att inte vara rädd för att göra fel.
see all

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee ruotsinopettajien käsityksiä suullisen kielitaidon opettamisesta lukiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia opettajien käyttämistä metodeista ja työskentelymuodoista suullisen kielitaidon opetuksessa, uuden opetussuunnitelman vaikutuksesta suullisen kielitaidon opetukseen sekä opettajien kokemuksista suullisen kielitaidon merkityksestä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin lukion ruotsinopettajille ympäri Suomea. Tutkimukseen osallistui lopulta 16 opettajaa, jotka vastasivat kyselyyn marraskuussa 2016. Kyselylomake sisälsi osallistujien esitietojen lisäksi pelkästään avoimia kysymyksiä koskien suullisen kielitaidon opettamista, uutta lukion opetussuunnitelmaa sekä kurssisisältöjä. Tutkimusmetodina on käytetty laadullisen sisällönanalyysin metodeja ja kerätty materiaali on jaettu eri teemoihin kyselylomakkeen kysymysten pohjalta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että opettajat suosivat parityöskentelyä suullisten harjoitusten työskentelymuotona. Opettajat suosivat ensimmäisten lukion ruotsin kurssien aikana pitkälle strukturoitua ja ohjattuja suullisia tehtäviä mutta kielitaidon karttuessa alkavat opettajat vaatia opiskelijoilta enemmän. Monet opettajat kokevat toiston olevan yksi tärkeimmistä aspekteista suullisen kielitaidon opetuksessa. Uuden opetussuunnitelman, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, voimaantulo ei ole muuttanut joidenkin opettajien opetusmetodeja ja -sisältöjä lähes ollenkaan, sillä he ovat jo aiemmin opettaneet kommunikatiivisesti. Monien opettajien mielestä kommunikatiivisuus, sähköistyminen ja työtapojen monipuolistuminen ovat merkittävimpiä uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomia muutoksia suullisen kielitaidon opetuksessa. Suullisen kielitaidon merkitys on monien tutkimukseen osallistuneiden mielestä todella suuri, sillä tavalliset suulliset kommunikaatiotilanteet ovat heidän mielestään niitä tilanteita, joihin opiskelijat todennäköisimmin arkielämässään törmäävät. Osa opettajista pitää suullista kielitaitoa jopa tärkeimpänä kielitaidon osa-alueena. Suurin osa opettajista kokee kuitenkin suullisiin harjoituksiin jäävän ajan riittämättömäksi. Tätä perusteltiin osittain sillä, että ylioppilaskirjoitukset eivät sisällä suullista osuutta ja osittain sillä, että opiskelijoiden kielitaito on sen verran vähäistä, että perusasioiden läpikäyminen vie paljon aikaa. Osa opettajista toteaa kuitenkin, että kaikenlaisia harjoituksia voidaan tehdä suullisesti. Tutkimus osoitti, että uuden opetussuunnitelman myötä suullisen kielitaidon merkitys voimistuu ruotsinopetuksessa. Ajanpuute ja opiskelijoiden taitotaso vaikuttavat toki opetuksen toteutukseen, mutta kuten tutkimuksessa tuli ilmi, voidaan kaikenlaisia tehtäviä tehdä suullisesti. Opettajien tehtävänä on rohkaista opiskelijoita käyttämään kieltä ja olemaan pelkäämättä virheiden tekemistä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Maarit Ervasti, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.