University of Oulu

Die finnische Gemeinschaftsschule im Umbruch : eine Untersuchung zu Erfahrungen und Meinungen der Lehrer über die Ausarbeitung und den Inhalt des neuen Lehrplans — mit Fokus auf Deutsch

Saved in:
Author: Pelo, Aino-Marja1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, German Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041680
Language: German
Published: Oulu : A.-M. Pelo, 2017
Publish Date: 2017-05-05
Physical Description: 73 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Grasz, Sabine
Reviewer: Grasz, Sabine
Linderoos, Petra
Description:
Das Zentralamt für Unterrichtswesen hat Ende 2014 den neuen Rahmenlehrplan für die Gemeinschaftsschule herausgegeben. Der öffentliche Schulträger hat die Pflicht, auf der Basis dieses nationalen Rahmenplans, ein kommunales Curriculum zu verfassen. Außerdem muss er entscheiden, ob dieses Curriculum für alle Schulen der Kommune gilt, oder ob alle oder einige der Schulen eigene Curricula verfassen. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, Erfahrungen und Meinungen der Lehrer über die Ausarbeitung und den Inhalt des neuen Curriculums herauszufinden, und zwar mit Fokus auf diese Teile, die den Deutschunterricht betreffen. Die Untersuchung ist eine qualitative Untersuchung, die mit der Methode der qualitativen Inhaltsanalyse durchgeführt wurde. Die qualitative Inhaltsanalyse versucht, eine konzentrierte und in allgemeiner Form gehaltene Beschreibung des zu untersuchenden Phänomens zu liefern. Die Phänomene, die in dieser Forschung betrachtet werden, sind das Verfassen und die Inhalte des Curriculums. Zu diesem Zweck werden die Erfahrungen der Deutschlehrer/innen und ihre Meinungen über diese Phänomene analysiert. Der theoretische Rahmen dieser Untersuchung besteht hauptsächlich aus der Präsentation und dem Vergleich des früheren und des neuen Rahmenlehrplans (2004 & 2014). Die Daten für den empirischen Teil wurden mithilfe eines Fragebogens zum Jahreswechsel 2016-2017 gesammelt. An der Umfrage nahmen insgesamt sechs Lehrer/innen teil. Aufgrund der unterschiedlichen Erfahrungen der Befragten sind sowohl das nationale und das kommunale Curriculum als auch das Curriculum einer einzelnen Schule im empirischen Teil repräsentiert. Aus den Untersuchungsergebnissen gehen unterschiedliche Aspekte hervor, die den theoretischen Rahmen dieser Untersuchung ergänzen. Die Lehrer/innen empfanden zum Beispiel, dass das Verfassen des Curriculums mitunter eine zeitaufwändige Pflicht war und wenig mit der alltäglichen Unterrichtsarbeit zu tun hatte. Im Großen und Ganzen fanden sie aber die Lehrplan-Arbeit interessant und lohnend, denn durch diese Arbeit lernten sie das neue Curriculum gut kennen. Die Meinungen über die Inhalte des neuen Curriculums sind teilweise widersprüchlich. Die größten Veränderungen im Curriculum sind laut den Lehrer/innen die schwächere Rolle der Lehrer und die aktivere Rolle der Schüler sowohl bei der Planung und Verwirklichung des Unterrichts als auch bei der Bewertung. Die Lehrer/innen versuchten aber in ihrem Unterricht bereits erfolgreich, die Rolle der Schüler mit Hilfe von unterschiedlichen Arbeitsweisen, authentischen Materialien und Aufgaben sowie dem Einsatz neuer Technologien stärker zu machen. Gleichzeitig hatten sie aber auch Probleme mit dieser neuen Rollenverteilung: Sie empfanden, dass die Unterrichtsplanung mühsamer als früher ist, weil das neue Curriculum nicht mehr so konkrete Anweisungen gibt. Aufgrund des qualitativen Charakters der Forschung können die Ergebnisse nicht generalisiert werden, aber sie geben einen guten Einblick in den Prozess der Ausarbeitung des neuen Curriculums aus der Perspektive der Lehrer/innen. Im Großen und Ganzen haben die Lehrer/innen, die an dieser Untersuchung teilgenommen haben, positive Meinungen und Erfahrungen über das neue Curriculum und obwohl die Teilnahme an der Lehrplan-Arbeit manchmal mühsam ist, wird es als Vorteil gesehen, dass sich dadurch die Kenntnisse über das Curriculum verbessern.
see all

Opetushallitus julkaisi uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet loppuvuonna 2014. Valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta opetuksen järjestäjillä on velvollisuus laatia kunnallinen opetussuunnitelma sekä päättää, koskeeko kyseinen opetussuunnitelma kaikkia kouluja, vai laativatko koulut tai osa kouluista oman koulukohtaisen opetussuunnitelman. Tämä pro gradu -tutkielma selvittää opettajien kokemuksia uuden opetussuunnitelman laatimistyöstä sekä heidän mielipiteitään uudesta opetussuunnitelmasta, erityisesti saksan kieltä koskevista osioista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Laadullinen sisällönanalyysi pyrkii muodostamaan tiivistetyn, yleisessä muodossa olevan kuvauksen tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa ilmiöinä ovat uuden opetussuunnitelman laatimistyö sekä opetussuunnitelman sisältö. Tutkimuksen kohteena puolestaan ovat saksanopettajien kokemukset ja mielipiteet kyseisistä ilmiöistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin edellisen ja uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004 & 2014) esittelystä ja vertailusta. Empiirinen osio toteutettiin kyselylomakkeen avulla vuodenvaihteen 2016–2017 aikana. Kysely toteutettiin internet-sivustolla, jonka linkki lähetettiin sähköpostitse opettajille. Kyselyyn osallistui yhteensä kuusi saksanopettajaa. Opettajien erilaisten kokemuksien vuoksi empiirisessä osiossa ovat edustettuina niin valtakunnallinen, kunnallinen kuin koulukohtainenkin opetussuunnitelma. Tutkimustuloksista nousee esiin erilaisia näkökulmia, jotka laajentavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen antia. Opettajat kokivat, että opetussuunnitelman laatimistyö oli toisinaan aikaa vievä velvollisuus, ja että työ oli kaukana arjen opetustyöstä. Pääosin he kuitenkin kokivat laatimistyön mielenkiintoisena ja palkitsevana, sillä sen kautta he oppivat tuntemaan hyvin uuden opetussuunnitelman. Mielipiteet uudesta opetussuunnitelmasta olivat osin ristiriitaiset. Suurimmat muutokset opetussuunnitelmassa tapahtuivat opettajien mielestä opettajan roolin heikentymisenä ja oppilaan roolin vahvistamisena niin opetuksen suunnittelussa, opetuksessa kuin arvioinnissakin. Opettajat olivat vahvistaneet menestyksekkäästi oppilaan roolia kokeilemalla erilaisia työtapoja, lisäämällä autenttisuutta sekä hyödyntämällä teknologiaa opetuksessa. Samanaikaisesti ilmeni haasteita kyseisten roolimuutosten toteuttamisessa: opettajat kokivat joutuvansa näkemään entistä enemmän vaivaa opetuksen suunnittelun eteen, sillä heidän mielestään uusi opetussuunnitelma ei anna enää niin konkreettisia ohjeita kuin aiemmin. Tämän tutkimuksen pienen otannan vuoksi tuloksia ei voida yleistää, mutta voidaan todeta, että opettajakunnassa löytyy erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä opetussuunnitelman uudistusprosessiin liittyen. On myös ilmeistä, että osallistuminen opetussuunnitelman laatimiseen edesauttaa opetussuunnitelman tuntemista.
see all

Subjects:
Copyright information: © Aino-Marja Pelo, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.