JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset tilanteet ja tekijät vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti opettajien kokemaan minäpystyvyyteen koulussa sekä millaisia opettajapystyvyyden ulottuvuuksia tutkimuksen aineistosta nousee esille. Lisäksi selvitetään, millaisia opettajaprofiileja tutkimukseen osallistuneiden opettajien minäpystyvyyden perusteella voidaan määrittää. Tutkimuksen teoriaosuudessa määritellään tutkielman keskeisin käsite, minäpystyvyys. Lisäksi syvennytään opettajapystyvyyden käsitteeseen ja sen muodostumiseen. Teoriaosiossa esitellään myös opettajapystyvyyden ulottuvuudet, jotka kuvaavat niitä keskeisiä tehtäviä, jotka ovat opettajan päivittäisessä työssä olennaisia ja vaikuttavat opettajien kokemaan minäpystyvyyteen. Tutkimuksen empiirinen osa on laadullinen kyselytutkimus. Aineiston keräämiseen käytetty kyselylomake koostui yhteensä seitsemästä avoimesta kysymyksestä, joilla kerättiin tietoa opettajien minäpystyvyyskäsityksistä työssään. Aineisto kerättiin tammikuussa 2017 sosiaalisessa mediassa Alakoulun aarreaitta -vertaisryhmässä, ja siihen vastasi kaiken kaikkiaan 79 opettajaa. Analyysimenetelmänä käytettiin pääasiassa laadullista sisällönanalyysiä, jossa aineistoa luokiteltiin ja jaettiin teemoihin. Tämän jälkeen aineistoa ryhmiteltiin vastaajakohtaisesti. Ryhmittelyn perusteella muodostettiin erityyppisiä opettajien minäpystyvyyttä kuvailevia opettajaprofiileja. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien minäpystyvyyskäsityksistä löytyi sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia. Vastauksista voitiin määrittää kuusi opettajapystyvyyden ulottuvuutta, jotka olivat opetus, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi, oppilaiden motivointi, työrauhan ylläpitäminen, moniammatillinen sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä muutoksiin suhtautuminen. Tulosten perusteella löytyi myös tekijöitä, jotka vaikuttivat opettajien kokemaan minäpystyvyyteen joko myönteisesti tai kielteisesti. Näitä olivat esimerkiksi työkokemuksen määrä, ryhmän koko, eroavat tai samanlaiset kasvatusnäkemykset sekä aineenhallinta. Lisäksi aineistosta hahmottui kuusi erilaista opettajaprofiilia opettajien kokeman minäpystyvyyden perusteella. Suurin osa opettajista koki minäpystyvyytensä hyväksi sekä opetus- että eriyttämistilanteissa, oppilaiden motivoinnissa, luokanhallinnassa, yhteistyötä vaativissa tilanteissa ja kohdatessaan muutoksia. Kuitenkin osa opettajista koki minäpystyvyytensä heikoksi, ja näillä opettajilla oli nähtävissä eniten myös työssäjaksamisen ongelmia. Tässä tutkimuksessa kyselyyn valikoiduttiin vapaaehtoisesti. Tulosten kannalta tämä voi tarkoittaa sitä, että heikoimman minäpystyvyyden opettajat ovat jättäytyneet tutkimuksesta pois.